Viron Veräjät

~hoz olloo häi karu kattsuo, ga niitteä malttau~ (jokainen hyvä jossakin)
~karu aig on eliä~ (tod)
~ei ole karun karvoih kattsomista, midä karun karvan al löydyy~ (karhua vai koiraa)
~käske karuo libo käy itse~ (karhua vai lasta)
~karun jälgilöis peälitts mänin, siid yöksyin~
~karun jällil puuttuo~
~lemboi om pienembi karuo, on se karun roduo, g ei ole häi täys karu, lemboi on tuoju da viejy, a karu on se piälimäine~ (alisen haltijoita)
~Jumal vallan andau, Karu kuhkuttau~ (Jumala=ylisen haltija Num, Karu=alisen haltija Xul)
~loppusie karuhmaisie syömmä~ (tähteitä)
~karuhuttah jäi ukottah~
~syömäh ruvettuu ei pie liigoa luzikkoa panna stolal, karulaizet tullah~ (uskomus)
~duumaitsed, häi on mehiläine, a ku elämäh rubied, roih karulaine~ (puolison luonteen muuttumisesta)
~karuloaduni virroil~ (tavoiltaan)
~karunaigazed ollah jo kindahat~ (kuluneet)
~karummoin tuuli, tuulispyöröi~ (puuska)
~karuntyrä pidäy luadie, sid löydyy~ (kasata maahan kiviröykkiö, taikoja)
~leviekäbäl on liikkehel~ (karhun kiertonimiä)
~alimazii oksii on otettu ruavahis koivulois~ (vastoiksi)
~taudi karusti hänen~
~sie akkoadas katso, siun akka karguou~ (kun kohtelet huonosti)
~moata karuuttau~ (kuorsaa)
~vanhattuo karuvut~
~atso sie kui hukka olet karvassa~ (karvainen susi)
~vilu hibjaz on, karvad nostih pystyh~
~ei soanuh ni karvoa~ (ei mitään)
~ni karvoa en voi nähtä hänen, olen suuttunuh~
~koiralla annetah karvoa myöte nimi~ (turkin värin mukaan, Musti)
~se soba ei karvoa muuta~ (vaate kestää vuodesta toiseen)
~kahtel karval kävelöy~ (vanhus jolla harmaita hiuksia)
~golupkat kolmel karval puhutah~ (kyyhkyset)
~se kui variksen karva on~ (tikka variksen värinen)
~haikottaa harvazeh, ku ei sua käyvä karvazeh~
~karvazem piän~ (onni seuraa kun jättää vastaan karvasen eli lehdekkään pään)
~taivas ku on karvane, se siäm muutteloo~ (ohuesti pilvessä)
~taivahan karvani~ (taivaan värinen)
~pyy se on tuon voattien karvane~
~vein karvan on, harmai~ (veden värinen)
~vierövä kivi ei karvaissu~
~kainalot karvastuttih, jo igä lugou~ (aikuistumisen merkkejä)
~karvujalgu on ozakaz~ (onnekkaat karvajalat)
~pedran koibieloiz laitah karvukengäd~ (kengät poron koipinahasta, alkuperäinen vaatetus jäljittelee eläinten ulkonäköä, kengät koipinahasta, päähineet päänahasta)
~koiran nahkoiz azutah karvukindahii~
~mesikämmen källeröini, kaunis karvakulleroini~
~karvalallo~ (karhun kiertonimiä, vrt. Lalli)
~mökkömado heinän tulija, kaiken heinän karvallini~ (karvamato)
~mustu moa, valgei moa, ruskei moa, kirvavu moa~ (maa ymmärretään värin mukaan)
~pane kaksi kämmentäsi kahem puolen karpahani, varaksi vähän venehen~ (vieraan vene-sanan kotoperäisiä vastineita)
~karvastau kulkun, ei eäni lähte~ (kurkku käheänä)
~briha karvavui, pidäy naittoa, nainduvuvved ollah~ (karvaikä=naimaikä)
~kuuzen karbiet~ (naava, karve)
~nisku karvoitui tytöl, miehel pidäv andoa eäre~ (nisku=häpy)
~kazenajajat tullah kodih, kazalla soitetah~ (kaza=pilli, huilu)
~eri pajol on omah loaduh i kaza~ (joka laululla oma sävel)
~linnut pajatetah omah i kieleh, ken mih malttau kazah~
~pajon kazoa pidäy noudoa~ (noutaa eli tapailla laulun säveltä)
~emmö ni huolessah olluh~ (turha huolehtiminen hetkestä vieraantuneiden tapoja)
~mium palkattih kazakaksi~ (ruotsalaisen renki-sanan venäläinen vastine, arjalaisten tavasta teettää työnsä toisilla)
~pidää olla papil kazakku~ (vieraat papit vieraine palvelijoineen)
~moa kazakoitui~ (jähmettyi)
~kylmän kazakk om moa~
~kazattu puu~ (kuiva puu, kelo)
~kazattu liha~ (auringossa kuivattu liha)
~talvel lihat kazahutetah räystähäz, puoli viessoa roih kuivahuu~
~kasi tuli kartanosta, viirusilmä Viipurista~ (kissojen alkuperästä)
~kazi kurizou~ (kehrää)
~eletäh kui kazi da koira~ (riitaisesti)
~kazi soarnoa sanoo~ (kehrää)
~kazi pätsil nouzou, viluu toivottau~
~kunnepäi i kynnisteleh kazi, sinnepäi i tuuli roih~ (uskomuksia)
~sih gazietat kävväh~ (siihen taloon tulee sanomalehti, elämää tuhoavien sanomalehtien eli gazettejen alkuperästä)
~kazinsilmäd on ruskied ku vaskitsul~ (vaskitsalla)
~kazivuin nygöi, kazimpojjan toin~ (kissaannuin)
~kaseksil kazvau siendy~
~kaseskoivu on valgeisydämelline, hyvä palajju~ (kaskimailla kasvava nuori koivu)
~kaskezkoivuz on oksoa enämbi korbikoivuo, lehted vastoikse parembi pätäh~
~kazesleppä~ (kaskimailla kasvava harmaaleppä)
~tuohi o mustembi tädä kazesmoan koivuu~ (korpikoivulla)
~sitä polttuu sanotah ylipaloksi, kuin kasestah poltetah~
~ei meän luajita kaskie~ (jyväjemmareiden tapoja)
~nagrehele ajetah pieni kaskud~ (millebä ennen nauriita, ei millekään)
~kylmänyh on kazoittanuh lumen~ (kovettanut)
~suksi juoksou hyvin, kazoitannuh on~
~hangen kazoitti~
~kasotuttau makuamasta noustua~ (venytyttää kissan lailla)
~katsotuksella antilahalta kassa levitettih~ (kosijaistapoja)
~miul oli nii tobie kassa~ (hiukset nuorena)
~käez ymbär ku kasam punalluttanen, ga siid soat tiedämäh, kuulet sanan~ (leteillä ennustamista)
~tytöt kassat pletittih~
~akkoin kasat korvajuuril pletitäh, nuoril punaldetah toaksepäi~
~neidizel om pitky kassu selläl~
~se tyttö hyvin kasam pidäy~ (on hyvätapainen)
~on häi hyvä mielipezä, ei rahvahah kasaitsiete~ (viisas kun ei sekaannu toisten asioihin)
~kassalis pietäh kaloa, evästy mettsäh~ (tuohikontissa)
~kielen kastaldat siemenih, sid vai syllet~ (nauriita kylvettäessä)
~on kasankandajoa, nejjist on taloiz, on kodavävyn tiloa~ (kotavävyt=mies muuttaa naisen perheen luokse=alkuperäinen perhemalli)
~kassunuorane kirboi~ (lettinauha putosi)
~kassupalmikot tseptsän oal peäz ymbäri on akoile~
~ed ole lohem pyyvännässä, taimenen taboannassa~ (vieras nimi ja oma nimi)
~käzillä katotah~ (vastat taitetaan käsin)
~no siitä kun tukka pletittih nin siih pantih siitä kassarihma~
~akoil on kassurihmad, a neidizil kassunuorazed~ (mitä eroa?)
~elä sie kassauvu, mie silma tunne en~ (seuraan tunkemisen vieraudesta, vrt. arjalaisten ahdistava "baarikulttuuri")
~moa tarvittsou kassetta~ (kastetta)
~vihma lienöy kun ei kasse lähe heinästä~
~kassetta yöllä kerättih~ (morsiamen pesemiseen, "tekee lempeäksi")
~kastien heitti yöl~
~moaz on kasse~
~kus kast on huondeksel hätkembän da ehtäl ajjombah, siit kohtaz on vezisuoni~
~suun kastettu pidäy suaha~ (juomista)
~kasteheiny hieno, pitky, peäs hienod jyväized, niitul, piendarez~ (kastikka)
~kastekorzi kazvav vyös sah daaz itselleh vägeväs kohtaz~
~kezrätes sormii kastellah~
~pidäiz lasta kassella, revuz on kui tsuudo~ (likaiset tsuudit eli kantauralilaiset)
~kassepizarehie kerätäh, heinänladvoi myö robehista veelläh, sanotah, pädöö kibieh~
~kassikkaini~ (kastikka / rölli / nurmikka / lauha)
~vähäzel kassuksendelin ga umbimärgäzeks en kastunuh~
~märgy kastundoa ei varoa~ (hyvin sanottu)
~äjjäl kastutti matkaz, kudago vihmui, kudago puulois tipui, ei jeännyh ni kynnen oal kuivoa~
~vihmui, kai läbi kastutti~
~kastiehko moa~
~kastiehuom pirahutti, vähäizen vihmui~
~pilven hatakkaini tuli pieni, se kasto heinät~
~ei tule elo ettsimättä, kala jallan kastamatta~
~päiveä pastau, ittsie kastau~ (sanotaan kun sataa ja paistaa yhtaikaa)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~kem midä kahistah, toine sanou, tozi karhalakoi olet~ (sanotaan tiuskivalle ihmiselle, vieras tapa)
~karahalleh om peä, sugimattah~ (hiukset pörröllään)
~en sukim pitäni, miks karhapiäks jäin~
~vain kontie kun kahella jalalla karhasi siinä toroa vassen~ (takajaloille noussut karhu uhosi)
~min niitti, sen haravoi~ (hyvin sanottu)
~vilun hibjaz karheloittau~ (värisyttää ihoa)
~vazan kieli karhenoo, soaduo on libie~ (syntyessä pehmeä)
~jos olet terhakka, ei se moni kohta sotkeuvu~ (elämä ei sotkeudu kun on reipas)
~diä jogeh karhistui~
~karhistui vastah kiistämäh~ (kiistelyn vieraudesta)
~karhottau kun Vetehini~ (hiukset pörhöllään, Vetehisen ulkonäöstä)
~tukat karavoitetah neidizet tsomavuoh näh~ (neitojen hiukset pörrötetään kosijoita varten)
~käit karahoittuu~ (tulevat karheiksi)
~ei soanun sanuo karhuo karhukse, kum piti sanuo Mesikämmeneksi tahi Pöpöksi tahi Mössikse ta i Mutuissekse~ (karhun kiertonimiä)
~omat sanat karhuna vastah tullah~ (uskomus)
~karih veneh tartui~ (kari=matala ja kivikkoinen kohta koskessa)
~karin kohtaz merezii piemmö talvel~ (mertoja talvisin)
~kari, madal dogi, yleh terväh vezi duoksoo~ (Kari-nimi voidaan antaa kosken kohdalla syntyneelle lapselle)
~karei eäni~ (tahi karkean eli matalan äänen omaavalle)
~pieni kariezil kävyy meri~ (kareilla eli pienillä laineilla)
~karieni on hienombi kui karie~ (kareiden eroista)
~karikol nieries käybi kudemas~ (kala_tietäjä)
~lehtet karizou muas, iändääbi~ (elävät_lehdet)
~koski karizou~ (kohisee)
~parkki karissetah vitsasta~
~veitsellä vitsat karissetah~ (parkin valmistusta)
~petäjöä poahettih ta sihi karissettih~ (paahdettiin petäjää kipeään kohtaan)
~karistetah iäre lumovus~ (karkotetaan lumous)
~noustih vejem piällä kisoamah mujeh~
~pedroi oli suuret kardat~ (poroja suuret laumat)
~tedrilöi lendi~
~ne tedret niät karjalleh lendää~ (parvessa)
~sih pidää olla kardaa langaa, hieno ei päi~ (karkeaa eli paksua lankaa)
~mie mahan paissa karjalaksi~ (osaan puhua karjalan kieltä)
~mie olen karjalane, en horma~ (en venäläinen, vrt. olen suomalainen, en hurri)
~hiän pagizoo karjalazien luaduh~
~pilvihatakko tuloo, ga tulgah Jumalan ker~ (pilvenhattara)
~nyd lienöy päiväksi pouda, kuin vihmu~ (sateen jälkeen on poutasää)
~karjeh kuulu sen kontien~ (kuuluu karhun karjunta, vrt. traktorien ja metsäkoneiden räminä)
~pideä karjendoa langat kezrätes, ei pie nenga hienoks näblätä~ (langan kehräämistä eli näpläämistä)
~siitä kur ruvettih hautah laskomah, siitä ne kaikkeil lähimmäiset heimolaiset ta omanaiset oikein karju itki, sini kuni hauvattih~ (karja-laiset)
~kontie karjuu~
~kevädvuotta hod ei karranne, ga syyzvuotta kargoaloo~ (kevät ja syysvuosi)
~joamoa myö ajoa karkattoa (tietä pitkin)
~aivin tsakkoat karkatad, heitä nygöi pieksändy~ (karkotat hyttyset kun huidot liikaa, vrt. arjalaisten ympäristöä tuhoavat "hyttysmyrkyt")
~varoi karkattau~ (varis)
~henki karkautuu läsijältä~ (kun ihmisen kuolema pitkittyy)
~ei soanuv virkkoa mitänä jottei henki karkautuis~ (kuolinhetkellä)
~hyvä on lumen kargavo~ (pyry)
~veret karkelehtau kun seäntuu~ (kalpenee ja punastuu suuttuessaan)
~liemi kargevui, sapin oletto pannuh~ (sapen keittoon)
~karkie on kapani rokka, kesäsikse keitoksikse~ (kapakala=talviruokaa)
~kargie on kadajammarja~ (karvas)
~kargie kyly~ (häkäinen)
~kargie löyly on kylys, uuvem pätsin kui laimmo~
~laukku on karkei~ (sipuli karvas)
~kyly pitäy rauneuttoa jotta karkie pois mänöy~ (hään poistaminen)
~se on kargei purdavu~ (karvas syötävä)
~kargeil sanoil sanot, ga pidäis sanuo sulavemmil sanoil~ (vrt. karkean keinotekoinen "kirjakieli" josta vain n. 5% suomen kielen sanoja)
~kidzurokka on kargiehko~ (rokka=lientä sakeampi keitto)
~kargiemaguni löyly~
~rokam pippuri kargiendi, suum polttoa~ (orjatyövoimalla tuotettujen, sademetsiä tuhoavien, makuaistia turruttavien "mausteiden" vieraudesta)
~lindu karkkoi, sujahtih lendoh vai lähenin~
~kivistyksen karkotti se kyly~ (saunan parantavasta voimasta, selkävaivoihin päiväsauna)
~ken kuuzeh kurkottaa, se kadajah karkottaa~
~kazile kargu, hiirele tozi~
~kuikka garloau järvel, vihmad loadie~
~kuikku karlattau~ (vai kaakkuri)
~kurred lendäjes karlatetah~
~guikat karlatetah~
~kuikka karloa panoo, vettä kyzyy kielelläh, vihmoi vas~
~kuikku povval panoo karloa~
~lumi karmastuu~ (muuttuu rosoiseksi)
~garbalikon suol lövvin~ (karpaloita kasvavan paikan)
~kurgi, kunekka ei heinie ole, syöy karbaluo~
~mie söin garbaluo~ (hyvä!)
~garbalot kazvetah suolla, sammalikolla~
~garbalot suoloil kazvetah, sygyzyl kerätäh, dällel buolii~ (jälkisyksyn marja)
~kylmälleh om parembi syvvä garbalo~ (jäisenä)
~garbalo on muigei mardu~ (muikea marja)
~guarbalos keitetäh kiisselii~
~lapset mändih garbaloh~
~lähemmö garbaloh~
~a mitäs kun karsiu puita ta hyppiy, sammalta luou ta kaikkie~ (karhun puuhia)
~puu mistä karsittih kun soatih suuri kalansoalis, ni siitä noustih puuh ta siitä karsittih oksie puusta~ (karsikkopuu=uhripuu)
~jokahisesta lohesta karsittih kuusesta oksa, loajittih karsikko~ (kankaiden kietomista vanhempi tapa)
~keskipuuh karsittih, kun soatih äijä kaloa ni siitä loajittih se karsikko siitä sen kalan kunnivokse~
~oli sielä monta karsikkuo monella apajalla~
~karzina on lattien alla~ (lattian alla oleva ruokavarasto)
~potakkoa piettih kuopassa ta karsinassa~ (mitäbä ennen potaattia)
~pane karzinloukko kiini~ (karsinaan johtava luukku)
~avaa karzinuksi, pidää nostaa kartohkaa karzinas~ (kartohka=amerikkalaisen perunan venäläinen nimi)
~karzinuz om pättsii vaste azuttu, peäl päi on uksi~ (karsina=ven. kolpittsa, kaikki hirsitaloon liittyvä lainaa)
~hyppii lapsi hyglytteä, plässii lapsi pläkytteä, hiksuttoa hillaizeh, vähäizel väksytteä, eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi karskahuta~ (hyräillään polvella olevalle lapselle, vrt. ruotsista käännetty "körö körö kirkkoon", omat ja "omat" tavat)
~ähkätes karskau~ (ähkääminen=ruuhen liikuttamista sauvoin)
~jo ollah jallas~ (valveilla)
~jeädy myö astuu karskuttoa~
~karzu palttinaz laitah, keäräldetäh sorkaz ymbäri, löpöiz da polves sah, löpöinuoraizel ymbäri sivotah~ (karsu=naisen säärystin, löppö=virsu)
~itse kesrättih ta kartattih tai tikutettih~ (villa)
~kartofeida oli vai moas, muuda ei ni midä~ (miksibä perunaan ihastuttiin, taustalla joku oma juures?)
~eihäi ni kalmoil oteta kartohkoa eigo panna jumaloin edeh kartohkahistu~ (perunat eivät kelvanneet uhreiksi)
~myö laimma joga pyhiäpäiviä kartohkupiiruadu~ (perunapiirakat 300 vuotta vanha "karjalainen" tapa, perinneruuat ja "perinneruuat")
~kartsakko koivu~ (rosoinen)
~vasta loajittu rind on kartsakko, pidäy livottoa da polletella~ (vastalaadittu verkko jäykkä, verkon kotoperäisiä nimiä?)
~kartas pessäh viatetta i sobie~ (katta=puusta koverrettu allas)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~pimies kabeloittoa, keägeä ettsii~ (keägi=ovenripa)
~jo meän lapsi lattiel kaberoittoa~ (hoipperehtaa)
~tänä piän oli kabi~ (kuiva ja kylmähkö syyssää)
~sargatuohi on kabie tuohi, pitkäne~
~kabineh menöö hiirien~ (hiirien rapina)
~sanotah sidä liipiksigi, samoa kabinehta~ (liippi=kalahaavi)
~pystykorva kabisiällä haukkuu, luppakorva kastesiällä~ (kaksi koirarotua)
~lumi kabisi kun meän Dehu duoksi metsässä~ (Jehu, koiran nimiä)
~hiiri kabizoo~
~otettih ne jalakset loajittih, hyvim pität semmoset, no siitä pantih siih kaplahat, siitä poikkipuolini kaplahien nenäh~ (reen valmistusta)
~rejess ollah pität kablahat~
~kablaskoivuz azutah kablastu~ (paksuoksainen koivu josta valmistetaan kaplaita)
~kaplilla kavissetah karvat pois~ (vuolinraudalla parkittavasta nahasta, alkujaan terävällä kivellä)
~doufturi käsk ottoa kymmene kaplii kolme kerdoa päiväz~ (elkeä uskoko doufturien eli doctorien juttuja, lääkkeiden määräämisen todellinen tarkoitus myydä mahdollisimman paljon "tuotetta")
~seinät kablitah vallendetah~ (vuollaan valkeiksi)
~kontie nousou puuh, pennut nousou puuh~ (pakoon metsän ainoaa todellista petoa, luonnosta vieraantunutta ihmistä)
~kapozen kahallah~ (apposen auki)
~kabozen kahen olimmo~
~kapottua pietäh kallehina pruaznikkoina~ (kapotta=naisten vanhanmallinen takki)
~kappa on yhen käzisijan keh~ (yksikorvainen puuastia)
~ukko kapal, akka vakal~ (veistetyt astiat miesten tekemiä, tuohiset naisten)
~kappu~ (haavasta veistetty pyöreä ja kanneton vakka)
~myvväh kapoin kaloa~ (montako kapallista kapakalaa, vrt. sukunimet Kapanen, Kauppinen)
~tuo Huurei se on vielä kappera ukko hos on vanha~ (karjalaisia etunimiä)
~laps jo nygöi kapperehtoa kävelöö~
~kabrehensarvel lullutettih~ (soitettiin sarvitorvella)
~kapsahteleh löyhkäy~ (löyhkätä=kerskailla)
~yskäh mäni kapsahti~ (yskä=syli)
~seizalleh kapsahtih vierahan tulduu, tervehyön loadi~
~syksyllä kapsakka syöy kaikki nasifkad~ (kilkki syö syötit)
~kapsetah pläsitäh~ (tanssitaan)
~kävelöö kapsutteloo~
~kavul iski~ (heitti lumipallolla, pallo=ball)
~lumikabuzen lain~ (lumipallon)
~kabut kaglakkah kävelläh lapsed~ (käsi kaulalla)
~vuota tietto, kagloa kabuolemmokseh nygöi, ammoin emmo nähnyh~ (vanhan ystävän halaaminen)
~mie söin yhen kerän kapustaa~ (kaalia)
~eräs kazvattav vai kapustoa, minä yhten kerram pii~ (kasvimaat venäläisiltä opittua luonnottomuutta)
~kapustahiine syväin on keitimpiiroaz~ (kaalitäyte piiraassa, piiras=pie)
~kuin on hauvil hambahat lujat, niin luja kapustahuuhta~ (loihditaan kaalia istutettaessa ja kaivetaan huhtamaahan hauen leukaluu)
~kapustamadoni~ (kaaliperhosen toukka)
~kuuzen karahastu vitsaks kerätäh, karzitah, hallotah, ligoh pannah~ (karahastu=kuivia oksia, karahkoja)
~karahkaini~ (pieni kampela)
~tuuloo karahutteloo~ (tuulee puuskittain)
~karangomettsy on kuuzikkomettsy, pedäine on mändymettsy~ (metsätyyppejä)
~onnoakka lasta soaa, kai on iho muuttunuh~ (onko raskaana kun ihon väri on muuttunut)
~k ei ole liittsaizet karapoinnuhez ylen äijäl, k ollah ammuizil aigaizil ihaloin sydyizien edyizih alennuod~ (itkuvirsien kieltä, liitsaset=kasvot, syntyset=jumalat)
~vilu tyttölöil rozan karapoittoa~ (roza=posket)
~karapoittuu, veret kävvät rozil~
~karas~ (kuivunut kuusi tai kuusen oksa)
~karasammal~ (lehtisammal)
~karasnäre~ (paksuoksainen kuusi)
~karassu~ (ruutana)
~hyvin karratah brihat~ (karata=tanssia, kisata)
~tedrit karratah kiimaz~ (tedrien tanssi)
~lihapyhälaskun ehtäl karguau taivas~ (revontulet tanssivat pyhäiltana, lihapyhät ja marjapyhät)
~metsässä kasvat, koissa syntyt, seinällä seisou ta karajau~ (mikä se on.. ovi)
~lehtet karajau koivulois~ (kahisevat)
~kariet käyäh~ (pienet laineet, väreet)
~veen kare matkoau~
~Luadoskoil on suuret kariet~ (Laatokalla)
~meri karieloil kävyy~
~karett om merel, ei sua nuottoa laskie~
~vezi karehtiu~
~mie karehun sium peällä~ (vieraan suuttua-sanan kotoperäisiä vastineita)
~kun seäntyy nin karehtuu~ (sydämistyä toinen)
~madala kareikko~ (kari, luoto)
~reboil pihlajammarjoa ku ei puuttunuh, ga i karrettih~ (en ymmärrä)
~kalat karrettih, jo nenäh tullah~ (kalat alkoivat haista)
~vezi karettoa, tuulemah rubioo~
~vezi karettih, tuulistoateh~
~karevud vieröö, olloogo suuri kala~
~karevuttu myöte näid reäpöiparvem matkoamaz~ (kalojen näkeminen laineissa)
~karakahasti tuuloo~ (tuimasti)
~no se om pakinoissah semmoini karhakka, vain hyvä imehnini se on~
~käet karhakoitti, ahavoittsi~ (teki kädet karheiksi)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~vitsasta oli se kannantakani~ (suksen side)
~kannandukeägäd on korzinkoiz, sundugoiz~ (kädensijat vasuissa ja arkuissa)
~minul ei kannata doga päivää lihaa syvvä~ (lihaa ei ole tarkoitettu joka päivä syötäväksi)
~mie ev voi kannattoa kum pahoin sanotah, mie apeuvuin kokonah~ (pahasti sanomisen vieraudesta)
~yks sanoi lauloa, soittaja kannattoa~ (säestää)
~iändä kannatettih~ (laulettiin esilaulajan jäljessä)
~pieni lapsi nikahteleh~
~kannekas puzu~ (tuohiastia, vrt. sukunimi Pusa)
~kannekaz vakka~
~kannekas komsu~
~kannekaz virsi~ (astioiden nimiä)
~pijä lusikkas luvussa, astijaises arvelussa, jottei koirat kanneltais, pikkupennut peiteltäis~
~lunda kandeloo~ (pyryttää)
~midä suadun sanoo, kannettun kaibajeloo~ (saatuni, kannettuni, lapsen hellittelynimiä)
~hoi kannettuizeni, älä itke~
~sellälleh on kuudan, vilu roih tämä kuu~ (kuu syntyy viluun)
~kannikolla mantsikasta kazvau~ (metsämantsikat)
~uuven kuun kannikkoni nägyy~ (sirppi)
~kuudaman kannikkoin on pikkaraine~
~kannukset pidäy luadie verkoloih niskoin, sil sivotah kiveksed~ (verkonpainojen kannatinnuora)
~lähil oli pertti sizären kanzoin~ (siskon perhettä)
~ongo teän kanzu kois~ (väki kotona)
~tuattas kanzois oli~ (isäsi luona)
~kanzatoi eloz ei hyvä ole~ (perheetön elo)
~koivusta kisotusta tuohesta loajittih suuret kannet, kokat keännettih vain~ (kansi=matala laakeapohjainen tuohirove)
~uttsimaizeni, ilmoinuttsimih azettelemmo sinuudaz~ (tyttären nimitys itkuvirressä)
~älä kanzoitelle hänen ker, häi moanittau~ (seurustele, pettää)
~yhteh kanzoituttih~ (kasvettiin yhteen)
~siin oli äijä kansoa~ (suuri joukko)
~kuu on kannalleh, pikoi reunaine nägyy~
~kuudaman kandu nägyy~ (sirppi=kanta)
~kenen kanta kapsau, sen suu napsau~
~kandah polgie~ (seuraa kintereillä)
~häi izänkandoa polgoo~ (seuraa isänsä jalanjälkiä)
~puolet kantoa ryssöä~ (puoliksi venäläinen)
~eri kandoa on lapset~ (eri vanhemmista)
~ei kanda katkennuh~ (kun syntyi lapsenlapsi)
~pojjan kandu kai loppiihez, a tyttäred vie eletäh~ (pojan ja tyttären sukuhaara)
~se kävelöy polvi polvel, kandu kannal~ (sukupolvesta toiseen periytyvä sairaus, vrt. arjalaisten samat vastaukset antava, miljardeja maksava "geenitutkimus")
~tämä laps on izän kandah~ (tulee isäänsä)
~yhty kandoa ollah~
~vie ei tseärän kandu lähte, vie pyörii itsez~ (nuha ei ota loppuakseen)
~azie pidäis kannalleh kattsuo, ei pidäis häblätä~ (häbläily=turha tekeminen tuhoaa maailmaa)
~kulun kuun kandani katkeni~ (alakuun sirppi)
~kandugribaizez on rengahaine varrez, on keldaine~ (syötäväksi kelpaamattomassa tatissa)
~liedzuz on koivuzet koltsat, kandalauda da selgäin~ (keinun koivuiset osat, koltsa=rengas, koltsasaamelaiset)
~kandaluu~ (kantapään luu)
~kantapaju~ (kandapoikimpuolini, reen takimmainen paju)
~peälaes da kandapeäs sai~ (päälaesta kantapäihin)
~kandupiäd on nublakad, lyhyigäin on~ (sairauksien katsominen ulkoisista piirteistä)
~kandasuonil olla~ (kintereillä, vrt. keinotekoinen "akillesjänne")
~kanduvitts on juuri peräs kavustaz da kavustah~ (reen kaustojen takapäitä yhdistävä vitsa)
~kandelehta helävytteä~
~otas kandeleh da soita~ (onnistuuko)
~ennen vahnaz kandeleh oli joga talois~ (kannel joka talossa)
~kandeleheh kizatah~ (lauletaan / tanssitaan kanteleen säestyksellä)
~azetti kandelehen~ (viritti)
~kantiekka on erimujuni nuorani, tsomennukseks ommellah poikkihuzin helmah libo hiemoan suuh, libo rindah piduhuzin~ (vaatteisiin ommeltava erivärinen koristenauha)
~en nähnyn kandoloja~ (kannoton metsä=oikea metsä)
~ei veza loitos kannos kazva~ (lapsi tulee vanhempiinsa)
~tuulen kannettavu pesku~ (lentohiekka)
~tuuli kandav venehty~ (veneen lipuessa myötätuuleen)
~poro kantau vasou~
~tuomi kandoa marjoa, lämbyö~ (taipuu)
~terveh Moa emä, kallis kandoni~ (maan tervehtiminen)
~yksis kandoizis katkatud vezaized olemmo~ (saman kannon vesoja, sisaruksia)
~kandosienen kandu lämpyy, katken ei, rädväkk on katkatez~ (kannoissa ja puunrungoissa kasvava sieni)
~laps kantustoa lattiel~ (konttaa)
~kuorehta kuivattih, haukie kuivattih, sattu matikkoaki näin sykysyllä soatih enämpi niin kuivattih niitäki kavakse, siitä keitettih talvella, sitä kapoa~ (kalan kuivaamista talviruuaksi, kapa-kala)
~kuivattih kavaksi kaloa, kiukoassa kuivattih ahvenie, toiset kuivattih haukie~
~se oli hyvä syyvä linnun kapa ihan keittämättäki~ (kuivattu linnunliha)
~kabakala talvel ylen on hyvä syyvä~
~kapakad om meän rannat~ (kiviset)
~redu ku mänöö roudah, on kapakka~ (lieju jäätyessään kuoppaiseksi)
~kylmän kapakka keväzil on~ (kolea)
~vilun kapakko ilmu~
~moa kapakoittuo~ (jäätyy epätasaiseksi)
~hiän lapsen kabaloittsi~
~niil pideli jo kabalorihmoissah menn yhteh, hyvin eletäh~ (sopuisa pariskunta kun on saatettu yhteen lapsina)
~kabalorihmu lapsez ymbäri kiäritäh~ (kapalovyö)
~kabarokku~ (kuivatusta kalasta tai lihasta valmistettu keitto)
~kala kapajau kun kuivaksi kuivau~ (kapakalan nimestä)
~poro kapeittsou~ (kaapii maata etujalalla)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~silmät kuvotah siih kaluimeh~ (verkonsilmät puukapulan / luun / ranteen ympärille)
~harval verkol izombi, poaksul verkol pienembi kaluin~
~kaluinluuh~ (ranneluu)
~palol, hienot kaluizet tukus, poltettavad~ (kaski=palo)
~vejen kalveh~ (nousu ja laskuveden rantaan tekemät railot)
~mibo hänen lienöö kalvissuttanuh, olloogo kohtuni vai mi olloo~ (tehnyt kalpeaksi)
~hiemat oltih kalvoseh soati~ (hihat ranteisiin asti)
~käsi on kalvosesta kipie~ (ranteesta)
~nuottimiehill oli jouhikkahat ta kalvoset~ (käsiä suojaavat kintaat ja rannekkeet)
~kamahloll otiin marjua~ (kaksin käsin)
~ana kamahlone marjoa~ (kahmalollinen, kotoperäisiä mittayksiköitä)
~tuli kamahtih~ (humahti)
~iski kamahutti kulakal~ (nyrkillä)
~häi uksen avai kamahutti~ (oven)
~moa on kylmän kamakka~
~kamakasti tuuloo~
~kameikol elämmö~ (kiviperäisellä maalla)
~kammaspuksut~ (porontaljasta tehdyt talvihousut)
~kamboam pimiez, en voi lähtie pimiez~ (kammoan pimeää, ihminen=päiväeläin)
~minä kammelehtan, en läht yksinäh~
~vilu hibjas kammeloitsou~ (vilu värisyttää, vrt. pelonväristykset)
~kaksi vastoa yhteh sivotah, riukuh luuvah~ (=kammitsa)
~puolen toista sadoa kammittsoa lain vastoa~ (ahneus)
~mie sivoin yhen kammitsan~ (kohtuullisuus)
~ovem piällä i ikkunoim piäll on kamajat~ (karmit)
~najjes pidäv omah kamajah katsahtoakseh~ (tulee naida läheltä)
~lepästä luojitah kamodoi~ (piironkeja)
~kylmän kampakka om moa sygyzel~
~pagatsin om puistah pahin, kuikka ilmal linduloista, kambalo vein kaloista~ (alisen olentoja)
~poika siltä samalta kiveltä mäni järveh millä se Vetehini itki ta kampautu, suki peätäh~
~siidä vie on kanoja metsässä~ (metsäkanoja, riekkoja)
~kuusi tsipaista vei kanahaakka huomeneksel~ (kanahaukan nimestä, molemmat sanat lainaa, haukka=hawk)
~nivizöö vie kanahaukku, vie vihman tahtoo~
~kuksuized, kanaized, pedäjien oksien ladvas keäbryized~ (käpyjen nimiä)
~tsuloi kanaine~ (nupulla oleva lumpeenkukka, kana-sanan vanhempia merkityksiä)
~kananhangelleh on lumi~ (ohut lumi)
~kananheinä~ (pihatatar)
~meän ei kanoi ni kukkoloi syvvä, herralisto syvvä~ (kotieläinten pitämisen ja syömisen vieraudesta, vrt. luonnottoman ruokavalion luomat "elintasosairaudet")
~kanabrikaz rajakko~ (kanervikas aho, kanervasta vähän tietoja, alkuperäinen nimi joku toinen)
~kannarvikol elämmö~ (kotikanervat)
~kanarvo on soilla pitempi~
~kannarvo~ (suokanerva, suopursu, suokukka, vaivero)
~kanarvonkarvane~ (kanervasta saatava vihreä väri)
~kankaheinä~ (kengissä pehmikkeenä käytettävä saraheinä)
~kangahini moa~
~kangareh~ (kallionreunusta, mäenrinta)
~kangahan tagan istuu~ (kutomassa)
~jogo kangahille rubiet~ (kutomaan kangasta)
~kangaz azetetah, luvvah, keäritäh, kuvotah, riitsitäh, buukitah, hangitetah~ (työn_vaiheita)
~kangaz vallatah hangel~ (valkaistaan, vrt. elämänvastainen kemikaaleilla valkaiseminen)
~en jouva kyläh, kangaz on kangahil, pideä lähtie kudomah~
~kangahalla vuatetta kuvotah~ (kangaspuilla)
~kangahalla kazvau kannarvuo, buolan varboa, mussikkaizen varboa, valgieda dägälöä da perttisammalda, dai puida~ (tarkemmin tietäminen=sairautta, vrt. arjalaisten ahneudesta syntyneet "tieteet")
~tsuumul loadiu kangahah, sih poigiu~ (repolainen pesäkolon)
~kangashavod om pyssys~ (vanhemmanmalliset orsien varaan kiinnitetyt kangaspuut)
~kuh i veäldänen, sih i kuvon~ (kudontalukuja)
~kangazjyhylö~ (kangasmäki)
~kangazjäkäl~ (poronjäkälä, kissankäpälä)
~kangaskakkaraine~ (nahkajäkälä, käytetään hiertymiä parannettaessa)
~kangaskelda~ (keltalieko, kuivataan ja jauhetaan keltaista väriä valmistettaessa)
~kangaskoivu, pitkä, suorie, oksatoi~
~kangaskoivus i suokoivus koja on yhten jyttyine, kangaskoivu on kovembi~ (kuori yhtä paksu)
~kangazgolodaz on loimilangat, kudied on sukkulaizez~ (kangaspuiden osia)
~kangaskukku~ (kissankäpälä)
~kangaskuuzi ei ole moine lihavu ku korbikuuzi~ (kangas ja korpikuuset)
~kangaskuuz on hudrembi da kebjemembi korbikuustu~
~kangazmarju~ (sianpuolukka, varsista saadaan mustaa väriä)
~mezimuarjam magevuttu, kangazmuarjan kaunehuttu~
~kangasparkkie da lepänkojoa~ (sekoitetaan sianpuolukkaa ja lepänkuorta mustanharmaata valmistettaessa)
~kangazbuol on hienombi korbibuoluo~ (kangas ja korpipuolukat)
~keviällä kangastaa, ei se talvella kangassa~ (kuultaa, väreilee)
~kangi luajitah kuivasta näriestä libo hienosta kelosta~ (kanki=kantamiseen käytettävä keppi)
~kang om puuhiine, loma raudaine~
~kangiloilla ruot kannamma~
~mintahto järiembän kohendajes pidäy kanginieglu, järiembi muudu niegloa~ (parsinneula muita neuloja paksumpi)
~puolen yön aigah häi on jo jallas~ (jalkeilla)
~olis miul kolme tsidzoista~ (sisko-sanan taustalla sittenkin oma sana?)
~kanguri, kova griba onhäi, kett on ruskei, alembane puol on vähäzel kellerdävy, kangazrandah kazvau, hos kaseksih kazvau~ (punikkitatti, griba=tatteja tarkoittava lainasana)
~adamaz on seitsen tähtie, nellä kannakkah, kolme hännäs~ (otavassa)
~kolmin nellin koivuloin kannakkah on yhes tubahas~ (tuba=pensas)
~miehen kannalmoin toin~ (miehen kantaman, kotoperäisiä mittayksiköitä)
~kahen henken kannalmoini~
~toin hyvän kannalmuksen~ (kannalmus, kantamus)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~aika kalevapa siitä pojasta tulou~ (reipas, rivakka, vrt. kalevala)
~kalevaini oli valkie seämestä, a pulpukaini semmoni keltani~ (lumpeen ja ulpukan karjalaiset nimet)
~kalevaisempulpukka~ (ulpukka)
~on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, kukka kesellä keltani~ (lumpeella eli kalevaisella)
~miksi ammuid Väinämöizen, kavotit kalevalaizen~ (reippaan miehen vai lummemiehen)
~poro sarvieh kaliu~ (hankaa sarvia puuta vasten)
~kalieloin aigua on jo parembi liikkuo, ed uppuo edgo ligavu~ (syyskylmien aika)
~pättsi myöndyy, tuogoa hos kalikkuo, lykimmö pättsih~ (myöntyy=jäähtyy)
~kalina~ (koiranheisi)
~kalinammardad, korvan tyvet ku kivetäh, tervehtytäh~ (koiranheidenmarjoja lapsille korvakipuihin, ja riisitautiin)
~kalinammarju tsoajuks zavaritah, juotetah lapsil da vanhoile~ (keitetään teeksi)
~hambahat kalistah kylmähyy~ (hrrrr)
~pidäiz hiät yhyttiä~ (saada nuoret yhteen)
~pannah piällä ozran suurimua i pannah pättsih, paistuu, otetah pätsistä, voietah voilla, tulou kalitta~ (pyöreä piirakka)
~kalittoa paissettih kiukoam pohjalla~
~kylyz ei ole ni kalloa vetty piäh panna~ (kalja=pahkainen kuppi)
~kivi kiveh kallahtih~
~kaljais pahalla eänellä~ (karjaisi, kaljalaiset)
~lokat kallatetah järvel, kallaa, kallaa~ (kallavesi)
~mua on kallervo~ (jäätynyt)
~minum mustamah~ (muistaakseni)
~galganas tsoajuo keitimmö, lehtilöiz~ (parantavaa teetä hanhikista / rätvänästä)
~tsoajuheinän juurda, galganoa, vatsan kivissykseh keitetäh~ (vatsalääkkeeksi)
~galganaheinä~
~lapsi pagizou kalkattau~ (puhelias lapsi)
~lapsien elostus~ (vieraan lelu-sanan kotoperäisiä vastineita)
~kalkkalon kieli~ (kulkusen)
~kalkkaloizet tsilistäh~ (kulkuset tsilisevät)
~tsoasku kallatah juoduu~ (tsoasku=cuppi)
~täd emm ossa kallehuten, soaahai toizes huogehemmal~ (ostaa=tulla huijatuksi)
~killerdelih kallerdelih, tagaraivo tandereh~ (sanotaan lapsen keikkuessa ja loukatessa itsensä)
~kalliz om pappi malitul~ (ottaa liikaa rahaa rukouksesta, ahneus teeskentelee rakkautta, pahuus hyvyyttä)
~kallehesti maksoin hinnan~ (arjalaisten tyrkyttämiseen, huijaamiseen ja pakottamiseen perustuva "kaupanteko", "markkinatalous", "kapitalismi")
~poapo kun tulou vierahikse ni kaikki hirret liikahtau talossa, niin on kallis poapo~ (suomeksi napaemo)
~läkkä, kalliz, kainaloh~ (sanotaan tanssiin pyydettäessä)
~kallishyväni, ukkuodah sanotah~ (vrt. keinotekoinen "aviomies")
~kallivikot kasekset~ (kallioiset lehdot)
~kallivikko moa~
~siitä se löi käpälöilläh vettä siinä kallivon sivussa~ (Vetehinen eläinhahmossaan)
~monittsi nuotta levitettih kallivolla kuivamah~
~kallivot ku halletah, sanotah, sinne menöö paha kololoih istumah, sinne peitytäh pyhällynjyryz~ (ukonilma ajaa pahat henget eli alisen henget kallionrakoihin)
~kallivojägälä~ (poronjäkälä)
~kallivonkarpe~ (isokarve / kiventiera, käytetään kellanruskean värjäämiseen)
~reboi on kallivonkielekseh poijat soanuh~
~kallivonräysky~ (halkeama)
~kallivoperän om meän konnum moa~ (kallioperäistä)
~kalmah pannah inehmizen kuolluon~ (ihminen hautaan kuoltuaan)
~kengät suan jalgah hot kalmoil lähen itkemäh~
~kui ilmah, i kalmah~
~lähen kalmoilla muistelomah~
~kävväh kalmoile omam peäle, heitetäh juodaine kalmulavval, katkatah piirai da heitetäh kalmulavval~ (muistajaistapoja)
~olin kalmoil vellem peäl~
~sie kävit soaressa, kalmoa liikutit~ (saarikalmistot)
~izän da emäm peäl kävväh kalmaizil~
~kalmannenä on, etko kuole, etk elä~ (sairauksien nimiä)
~huondeksel kuoli, illal jo kalmattih~ (samana päivänä hautaaminen)
~voimatuz kalmevutti hänen da paha mieli~ (voimattomuus)
~kalmazimaz om moa vägevä~
~dai kalmoipiiruaz pidäs punaldua~ (kalmoille vietävät piiraat pyöräyttää myötäpäivään)
~kalmoipäivy tulou ga kui voinnoh kalua suaha~ (pitäisi saada kalaa kalmistoon vietävää kalakukkoa varten)
~ei pie niidy kastie kalmoisuuruksii~ (ei saa maistaa haudoille vietäviä ruokia)
~kalaanimalla matatah~ (melomalla)
~kalovehta kylmäy, kun on hiemad lyhykkäiset~ (ranteita paleltaa kun on lyhyet hihat, vrt. kalvosinnapit)
~kirvehen kiveh kalskahutti~ (alkusointu)
~kalzuloja pietäh tytöt i akat~ (sääryksiä)
~kalzuloissa ei ahavoitse reizilöidä~
~azie kunne kaldavuu~ (kääntyy)
~tuuli kaldavui koilizeh~
~moa kaltsistui~ (kuivui kovaksi ja rosoiseksi)
~kaldazes tuuluobi~ (luoteesta)
~kalttane tuuli~
~kaltane kalat iäre vedäy~ (luoteistuuli)
~kaltoin kasvo kantajani, synty syrjin pohjasehe~
~kaltoh on, pidäy kohendua~ (vinossa)
~kalttoza lauda, ga pideä vessellä~ (kiero)
~lapsed mändih kaluloin keriändih~ (keräämään oksia)
~kereä kaluu da viritä roojo~ (rovio)
~lepän hallot pilkotah kalukse~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~kakloan sujutettih katajasta~ (lehmälle katajainen kaulus)
~kaklakisoa kisattih, semmosta vain, kaklakkah käveltih~ (tanssia jossa mennään kaulakkain)
~myö magoamma kaglakkah~
~harvoin hirvet harjakkah, harvoin kurret kaglakkah~
~siid on hilloida kaglaksuos~ (hilloja (vrt. hillo) kahden suon välisellä kankaalla)
~kaglaksut~ (lahden suu)
~kaglaluu~ (solisluu)
~kaklamättähikkö, mätäs mättähässä kiini~
~kaglaniitti~ (helminauha)
~kävelöy kaklapaikka kaklassa~ (kaulaliina)
~kaglurihmu~ (lintulanka)
~kangahan kaglas~ (kankaan kapea kohta)
~elä paina piädä tuaksi päin, katkuat kaglasuonet~ (venytykset eteen ja sivuille)
~oli kaglutsieppi, kahtu sormie levei~ (kaulaketju)
~kaikki sai männä tytöt ta pojat, parittoan~ ("kaklatusta" tanssittaessa)
~ei kakluksie pität olla paijoissa, eikä hiemoissa hieman suita~ (kuolinvaatteissa)
~kaglus pidäs suaha tuluppah~ (paksuun turkkiin)
~nosta kaglus pystyh, ei korvii kylmä~
~kivihine kaglus~ (tyttöjen musta ja lyhyt helminauha)
~velli pitäy kaklussasta kiini kul levittäy turkin~ (häätapoja)
~kuv vanhoilta läksi partakarvoja, nin tuonne paijan kaklussasta pissettih karvat sinne~ (vahingollisilta taioilta suojautumista)
~paidu kaglustettih~
~kagroa kazvatetah hebozih varoin syötteä~ (vierasta viljaa vieraille eläimille, omat eläimet etsivät oman ruokansa)
~hos kagraine, ga tuomaine~ (tuomiset vieraan lahja-sanan kotoperäisiä vastineita, vrt. Tuomo, Tuomas)
~hoabaine mieli~ (yksinkertainen ihminen)
~mehem pani~ (sateen)
~sinne sulhasen kotih pitäis ommella paitoja, niin ne kakrapokot ommellah~ (kakrapokot=neidon ystävättäret jotka auttavat häävalmisteluissa)
~kun sitä morsienta kylvetetäh nin siitä kakrapokot kylvetäh~
~kagrabokkoja otettih ombelomah morziemella~
~tsirkkuni~ (varpunen)
~tihivuozi~ (kesiä muistetaan hyttysten määrän mukaan)
~meän tytär miehellä mänöy ta Ohvo-teätän tytöt ollah meilä kakruimassa~
~sill oli oikein kaksin ta kolmin~ (paljon)
~kymmenen da kaksi~ (kaksitoista, alkuperäisessä uralilaisessa 7-järjestelmässä laskettiin 7 ja 2 = 9, kymmenykset arjalandiasta)
~kahen kesse~
~kaks kahel olemmo~ (kahden kesken)
~kaks kahtel pagizemmo~
~kaksiel duumaitsen, lähtie vai ei~
~kaksiel eletäh~ (kahdestaan)
~kaksielpäi pagizoo, kielittelöö miul yhtä, emännäl toista~
~kaksiaizet sai~ (kaksoset)
~kakskarvazed on nämä peätsköit, kahel sullal puhutah~ (kaksiväriset pääskyt)
~kakskezäine vaza~
~kakskieliine toizel tostu, yhtel yhty pagizou~ (vältelkää kaksikielisiä)
~kaksikielini soitto~ (soitin)
~vesikorvot oltih kaksikorvaset, vantehet oltih puusta, näriestä~
~kaksikorvani korvoi~ (pytty)
~kakskorvaine komsu~
~kakskorvaine virsi~ (pärekori)
~kakskäziine sruugu~ (höylien eli "metallurgian" vieraasta alkuperästä)
~kaksmielin on ristikanzu, yhtel yhty, toizel tostu pagizou~ (ahneudesta alkunsa saaneet aatteet synnyttävät kaksimielisyyttä eli teeskentelyä ja tekopyhyyttä)
~kaksinazed vellekset~ (kaksoset)
~kaksinkerraista kinnasta mieki kuvoin ta koukkusin, vain en nieklot ni konsa~ (neuloa=vieras sana, needle)
~kaksinkerdani merezi~ (merta)
~kaksinkerdaine oma~ (sukua isän ja emon puolelta, sukulaiset=omaiset)
~mim pitkäl on kakssoarani händä~ (pääskysillä pitkä ja kaksihaarainen häntä)
~kaksterän ongi~ (kaksiväkäinen koukku)
~jouttsenie on kaksittoan~
~kaksvillalline kondii~ (kaksivärinen turkki)
~häi sai kaksozet~
~siikakala kul lienöy, se tärkittih~ (valmistettiin viiltelemällä poikittaisia viiltoja)
~moahta puuttu, vaim muuta kaloa vähä~ (madetta tuli, moa-kala)
~kalat puhkaimma ta pesimä~ (perkasimme)
~kenen randa sen i kala~ (vrt. arjalaisten "kalastusluvat", "kerätä rahaa oikeudesta joka oli jo" / "tunkeutua toisten kalapaikoille rahan avulla")
~niin olima siitä sem pyhän sielä kalalla~ (kalapyhät)
~konz on kalalleh randu, ga sit suahah äjjin kaloa~
~silloil lähettih nuotalla kun oli Vetehisellä aitat auki~ (Vetehisen sitkeä kultti)
~kala aitat loajittih, suolattih sinne kalat ta talvella käytih pois, pyyvykset pietti sielä~ (vrt. vieraat vilja-aitat)
~kalahauta, missä kalat käyväh kutuh~ (syvänteissä)
~kalaheinä, valgied da sinizet kukat, haizou hyväldä, kazvau vein rannalla~ (minttu / peltominttu)
~kalaheinä, kazvau jogirannois, pitkät järiet heinät~
~kalaheiny kuivattuu sovil laskoo ylen hyvän duuhun~ (tuoksun kuivattaessa)
~silloin siikani kutou, kalani karettelou, kun on jiässä järven rannat~ (sukunimi Siikanen)
~därvi on kalakas~
~yön nuotal kävelin, yhteh kalakeittoh mäni~ (oi voi)
~kalakukko loajitah näin soikiekse, seämeh verekset kalat, laijak keännetäh ta kiukoah pannah~ (kalakukon ohje)
~kalakukko pit olla ensimäini ruoka~ (häissä vai hautajaisissa)
~tuo kalalaudu, kalat puhkoan~
~kalaliipoi, pitkät, hoikkazed, rannoil da tyynel veem peäl~ (rannoilla elelevä perhonen)
~olet kai kalalokka, rakaz olet kalah~ (kalalokki)
~kalamaimu~ (kalanpoikanen)
~kalankoda~ (simpukka)
~kalankuvun aigah kaloa i pyytäh~
~keitän kalanliendy~ (kalasoppaa)
~toidgo kalanluuhiset sugaizet~ (kalanluiset kammat)
~kalanluuhine veitsempeä~
~eväd on sagloil luo rinnas, kalammela on vatsan oal~ (evät kidusten luona, vatsaevä vatsan alla)
~kalampeälöi ken syöö kohtuzenn olles, siid roih lapsed regänenäd~ (raskaana olevat eivät syö kalanpäitä)
~kalampuhkavoz ollah~ (kaloja perkaamassa)
~se jyrimpäivästä läksi se kalampyynti matkah~
~viego kalampyvvysty mid olet pidännyh~
~kalampyvvändäl elovui, Vedehin andoi~
~kalampönkäni~ (terävät puutikut joilla kalat levitetään kuivumaan)
~kalarrasvalla voijettih~ (kalapiiraat)
~hyvä kalansoalis puutui~
~jogivenehel kävelläh kalansoaloih ylähpäi jogie myö~ (veneillä "käveleminen", alkujaan seisomaruuhia)
~ylen hyvä oli kalansoandu~
~kalabarisat pidäy jagoa~ (kalojen myynnistä saadut voitot, voiton tekeminen=vierasta, jakaminen=omaa)
~kalaparv uib~
~kalapisto pannah kaidah jogeh rannaz da toizeh, keskeh merezi, sygyzyl pannah, keveäl eär otetah~ (kalapato joen kapeaan kohtaan, kotoperäisiä kalastustapoja)
~kalaruhkakse pannah pedähästy, kuuzahastu, kadoanhavuu välih, tyveh mudah luvvon randah painetah~ (havuista tehty kalahoukutin)
~Seämäjärvez on hyvä kalasija kezäl i talvel~ (Sydänjärvi)
~kalazikod rannad ollah heiniköd~
~moatuuli kalastau täyvet verkot~ (tuulen vaikutuksesta saaliiseen)
~ollohgo ongi ozatoi vai lambi kalatoi~
~teil on hyvä eleä, k on kalasija~
~kalattaja~ (kalatiira)
~kalaveneh on suurembi kävelyzvenehty~
~siel oli hyvät kalavejet~
~kalavirral myö elätämmö kogo perehen yli vuuvet~ (vuodet, kesävuosi ja talvivuosi)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~häi midä duumaittsoo, sen roadoa~
~metsästä midä huhuad niin vastoau~
~kulleh korbeh huuvat, silleh vastuab~
~mettsä vastah kaiguu~
~tule kaimu, istojje kodvaizekse~ (kaima)
~kaima oddoalas~ (raita / juova peitteessä, "tostu moadu kuvottu kangahah")
~myö ollah kaimakset~
~miä lähen kaimaamah siuda~ (saattamaan)
~kaimoamaz olin vierahie~
~mäne hyvil vierahil jällest kaimoamah~ (kaima-sanan vanhemmasta merkityksestä)
~kuolieda kaimaimmo~
~ukom moah kaimain~ (saatoin mieheni hautaan)
~muga pidäs lapsed opastoa venakse, ei livvikse pajista lapsil~ (näin karjala venäläistettiin, vrt. käynnissä oleva suomalaisten anglofoiminen, pakkoenglanti)
~hyö lähettih matkah, ei otettu ketänä kaimoajoa~ (saattamaan)
~kaimoikaz jupku~ (raidallinen hame)
~kaimoittaen jupkan kuvoin~
~kaimoitettih helmad~
~läkkä kallis, kainaloh~ (sanotaan tanssiin pyydettäessä)
~niemen kainalo~ (lahden poukama)
~se veittih niemen kainaloh~ (apaja)
~joven kainalo~
~nuor on vie, e ole ni kainalohaudazis karvoa~ (kainalokuopissa)
~kainalonkorento, kiukoankainalossa tsäinikän ta kattilan~ (kiukaan kainalossa roikkuva orsi)
~ei ole kainalopaikkoa rättsinässä~
~kainalpieliskön toi rizuu metsäz~ (kainalollisen)
~kainalovitsat sivotah ensimäisestä kaplahasta seväm peäh~ (pajuiset reen tukisiteet, yhdistävät jalaksen kärjen etukaplaan)
~kaino on, ei targie kyzyö~ (ujo)
~rohkie rokan särbää, kaino ni kalaliend ei sua~
~kainovui kazvahuo, lapsenn oli ylen rohkie~ (ujostui vanhetessaan, luonteen muuttumisesta)
~mene vai rohkiasti, älä ni midä kainostele~
~niin oli kainu jottei imehnisill ois silmieh näyttän~ (kainuu=kainujen maa)
~romun aikana kaipastuu kala kauvemmaksi~ (ruskan aikana)
~helmast oli kuolievvoattiet leviet ta ylähöätä kaventi, ne niinkun kairoilla leikkai sen~ (kuolinvaatteet)
~kairaröijy~ (vartalonmukainen naisten pusero)
~kaiskiettav on, ei pie levieks viillä~ (hametta kavennettava)
~verkot lassin kaiskuh~ (matalaan poukamaan)
~kaisloa siel oli järvissä äijä~
~kaizaluo kazvaa järvessä~
~kazluheiny~ (kaisla / jouhivihvilä)
~kazlalinduo laimmo lapsil eloisselles~ (kaisloista lintuja lasten leluiksi, leikkiä=elostella)
~kazleikko randa~
~därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot~
~kaijan sovan ombeli~ (liian kapean)
~kajjast eläy~ (niukasti)
~pärettä kisottih, siitä loajittih kaitasista päreistä lusikkavakka~
~kuu on kaidane~ (vrt. vieras sirppi)
~kaidakero kuksina~ (kapeakaulainen saviastia)
~kaidasiibini peätsköi, vihmaseälöil lennelläh, metsäz om pezät~ (metsäpääsky)
~ild on kaitrakko~ (kirkas)
~kaidrevui ilmu~ (kirkastui)
~katso kaitristuu päivy, kohenou~
~mibo kaivoloi teil, kaivandahinig on, vai silmäkaivo~ (vieras kaivo ja oma kaivo, luonnoton ja luonnollinen)
~mie en kysyt enkä kaivannut sitä, enkä välittät~ (lopettakaa sairas tyrkyttäminen, "ilmaisjakelu", "puhelinmyynti")
~vesi kaivattau rantoa~
~midäbö siä kaivelet, ei siä ni midä lövvy~ (muutev voa)
~syväindä kaiveloo~ (harmittaa)
~minuu kaivelou~ (vrt. jäi kaivelemaan)
~kovelilla kaiverretah altahie~ (vuolimella)
~kuivalla moalla missä vesipajuo kasvo, siinä sanottih sais kaivon~
~ongo tejjän kaivos hyvä vezi~ (iha ok)
~yhekseä syltä syvän kaivon kaivo~ (arjalaisten kolminaisuudet)
~kalmu kaivetah, igäine kodi~ (hauta)
~kuutt yhtes hongas kaivetah~
~kuutiz ei ole koarda eigo muuda, kui yhes puus kaivettu~ (honkainen haapio?)
~pane kaivonloukko umbeh, kun ei lapsed männä~ (arjalaisten "keksinnöt" aiheuttavat kuolemaa)
~kui kirgoad, mettsä moizen kajahuksen andoa vastah~
~kajahutaldas pajoo, myö kuundelemmo~ (laulua)
~kajahutti pajattoa~ (paju pajattaa-sanasta)
~seä on kajakka~ (selkeä)
~kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kus~
~kajakko kuudam~
~vilun kajakka pertti~
~talvella ku on vilune i ku taivas selgie on, sanomma kajakka~
~ilma kajakoittuo~
~kuku kuku kuldu kägöi, helävytä helei lindu~
~katehet syyväh kuutoman~
~katehii pöläteltii, jotta kuutoma alkais paistoo ta valota pois~
~mettsä vastah kajahtau~
~ei riistah koskehuo mettsä kajize~
~taivas on kajossah~ (selkeä)
~kajaid lennetäh~ (lokit)
~kajoat kaloi karkotellah~
~kivel pääle on kajajan pezä~
~kaja tuli, ka vilustau~ (sään kylmenemisen enne)
~kajozu tiähti~ (kirkas)
~kajoza kuudamaine~
~kajozasti päivy pastau~
~kajozah päivy laskih~
~pohjaspuolen tuulel da kajoksizel siäl ei kal ole liikkehes~ (kala-mies)
~kajoksesta vihmuu kaikem päivän, sekehestä silloin toittsi~
~päivän kajoz nägyy~
~tänpiän om pilvessäh, eule kajos~ (kajos=puolipilvinen)
~kajosteleheze vuorostah, heittäy vihman~
~vihmazen jälgeh kajostuatsiih~
~tunturit kajutah vastah kul laulau~
~harakka hatsattoa~ (hatsa-lintu, saamelaisilla krik-lintu)
~kuikka kakahtau~
~lapset lavval hypitäh~ (lattialla)
~gagara ei voi astuo~ (kuikka ei osaa kävellä, vai kaakkuri)
~gagarua ei syyvä~
~gagara nirniu edäh~ (sukeltaa pitkälle)
~ei pie täheksi sanuo ensimäisie tähtie kun sykysyllä ensi kerran näköy, ne on kakaraiset~
~kakardau kakkarozii~ (leipoo kakkaroita)
~kuikka kakardoa, pouda tulou~ (poudan enne)
~kakkaroa paissetah kiukoassa, pannah putruo seämekse ta voijetah~
~järvessä kazvaa kakkarua~ (ulpukoita)
~guikku kakkaroa kirguu, povvat toivottau~
~kakkaraini~ (päivänkakkara)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~mie en jeä täz brihas, andakkoa libo elgeä, ga mänen~ (puolison valinnasta)
~ed usso vai, ga tuo pappi valoittamah~ (arjalaisten pakolla vieraisiin asioihin uskominen, "usko", "tulla uskoon")
~vähän syöt ka i laihut~ (laihia)
~min ehtined, ga sen ruad~
~häi nossatti, g en voinuh kuonduo~ (vieraan herätä-sanan kotoperäisiä vastineita)
~oli niitä hirvie niin äijä niin äijä jotta~ (paljon)
~mibo siun hupsutti~ (sai tekemään hölmösti)
~eletäh ollah~
~ei sua tuulen vastah puhua~ (tuulen pyhyydestä)
~midä ostid - ostin kedä midä~ (kysymyksiin ei vastata suoraan, koetaan tunkeileviksi, vrt. kansanluonteen vastainen "kouluopetus")
~mindäh ed ajjombah tulluh meile - ka em piässyh~
~mie otin hallon dai särrin hänen kaha~ (halkojen hakkaamisen myöhäisestä alkuperästä)
~kahta duumaitsen, lähtenengo va en lähtene~ (tuumailun tärkeydestä, vrt. nikotiini ja kofeiinirobottien elämänvastainen "tekeminen")
~vezi kahta hoaruou~
~kahahaireil on se, jeämmögö va emmö jeä~ (kahden vaiheilla)
~mado kahahtih~ (kyyn äänistä)
~lehet kahahtettiheze~
~tuli kahahtih~
~mavon kahahuksen kui kuulin, ga kai hibja sorahtih~ (vrt. vieras ilmaisu "mennä kananlihalle")
~onhai ilmoa kazvoa pikkaraizen täh~ (lapsen hyvä varttua täällä)
~tuulou kahaittau~
~kahakielini imehnini, omii sanoja hämmentää sekah~ (kaksikielisyys luo kaksimielisiä ihmisiä, mielen sairauden muotoja)
~keveäl on eäni kägöil helakembi, a kezäl jo on kahakemb eäni~ (kukkuu)
~om päivänkoite kahallah~ (kirkas)
~se jäi kahallah näin, pyörieksi se kuori~ (kalakukossa)
~uks on kahallah~ (ovi auki)
~kai on kahallah, matkalaine piäsöy matkah~ (synnytys alkaa)
~suu kahalleh oli, istu hölmötti~
~eipä kannattais kahata, kun ei ole assoa, eikä assan alkuo~ (kehuskella)
~kaheksan kaplast or rejessä~ (pysty vai poikkipuuta?)
~kaheksat suutkad on jo lapsel~ (8 vuorokauden ikäinen)
~kaheksandel on tyttö~ (8-vuotias)
~kaheksaskymmen vuoz on miul igeä~ (ohoh)
~kahtei lähteih~ (kahdestaan)
~kahtei kannettavu virsi, korvikaz virsi~ (virsi=punottu kori, vrt. virsu)
~kahtei keski pagizemma~
~kahtenualaine soba, kahtu muad om~ (kaksivärinen=kahta maata, vrt. maat korttipeleissä)
~kuivat lehtet pidäy kahinehtu~
~tuulen kahineh kuuluu~
~tuuli kahizou puun lehtis~
~toppa kahistau eänen~ (yskä)
~karjuin jotta kaikki iäni kahistu~ (karjalaiset)
~kerdu rua, kahittsi katso~ (tee kerran, katso kahdesti=luonnonmukaista oppimista)
~sil on tozi kahju~ (tuuhea parta)
~hibjaz on vilun kahmakko~
~kahmakasti tuuloo~ (kylmästi)
~laps lattiel kahmerohtoa~ (ryömii)
~kahmie moa~ (kohmeinen)
~kahmistui ilmu~
~läksi juossa kahottamah~
~tuulen kahu mänöö~
~kiirehen kahuz lähin, ga unohtui~
~tukad on kahurad~ (kiharat)
~kahva azetetah kablahiem piällä~ (rekeen poikkipuolinen aluspuu hirsiä vedettäessä)
~keskimäizis kablahis poikkizin riez on kahvu, järei puu, riempaivus sivottu~
~huolet hoikaks vedää, kaihot muida kaijemmaks~
~vuoz nainutta nagretah, kaks kuollutta kaihotah~
~häissä kaihotah, ei muuvalla~ (itketään)
~kadonnutta sua kaihuo~
~kajjelmuz on jovez~ (kapea kohta)
~suupuolesta kuvottih leviämmäksi ta siitä kaijennettih~ (rysän kudontaa)
~mettsä kaijuu~ (kaikuu)
~pajuo kaikahuttoa~ (laulua)
~myö kun därvellä lauloimma kaikattelimma yhteh iäneh, kyllä se kuulu kaunehelda~ (yhtee_laulamine)
~kuikka kaikattau~ (kukuii, kukuii)
~kaikenjyttymäine roado hänes käiz lähtöö~ (moni_taitaja)
~kaikemmostu rahvast on~ (erilaisuus, vrt. erilaisuutta teeskentelevä samanlaisuus)
~Marppa-täti kun tuli käymäh, se toi halkuo tullessah~
~kala ov vastavedeh~
~kaikki miehet ollah metsässä~ (miesten_metsä)
~illalla kodih keräytää~
~päiveä tsirittäy, vezi nouzoo itsez~ (vesi=hiki)
~kaikkiedah on nelläkymmen taloida~ (kylässä, alkuperäisissä suomalaisissa talvikylissä 3-6 majaa, eli lähisukulaisten majat, vrt. luonnoton vieraiden keskellä asuminen)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)

~jälgimästy sanoa en sannuh~ (pahinta sanaa mikä tuli mieleen)
~puolempäivän aigah tule~ (tarkempaan ei tarvi tietää, vrt. planeettaa tuhoavat "kellot")
~vuotin, vuotin da jälgimöiten tuli~ (vihdoin)
~ku mändäiz yhteh, ga siid jälgipaginad loppuis~ (juorut)
~kaksi poigoa jäi hänen jälgipereä~ (jälkeläisiä)
~se on taatan dälgiperä turkki~ (perintöä)
~hänen jälgiperäd myö lopemmo täs~ (kuolleelta kesken jääneet työt tehdään loppuun)
~istoi sie jälgipuoleh, mie issun ezipuoleh~ (reen rakenteesta)
~jälgipätsiz vienombad leivät pastuttih~ (vrt. jälkiuunileipä)
~sie jälgisanan sanod enzimäzeks~ (pahimman sanan heti riidan alussa)
~izän d emän jälgizil jäi elämäh poigu~ (vanhempien jäljet=perintö)
~ylen on kylmä, dälgitalvi lienöy~ (takatalvi)
~jälgiteräs häi tuli~ (viime tingassa)
~jälli~ (korkea kalankuivausteline)
~hyö sielä jällitetäh meitä~ (jäljittelevät, matkivat)
~yhen jämehyöd on nämä langat~ (yhtä paksut)
~jältseikkö~ (huonokasvuinen maa)
~jälttöä juuvah~ (mahlaa)
~seänaloa jälväy~ (sydänalaa)
~kalan peällä on jäleä~ (vieraan lima-sanan kotoperäisiä vastineita)
~joga vuottu puu syyn jämenöy~ (vrt. keinotekoinen "vuosirengas")
~yhten jämevytteh om puu~ (saman paksuinen)
~jämie jeä~ (paksu)
~tän talven on lunda jämieh~ (jep)
~griba on dämei, a sieni on hoikku~ (tatit ja vahverot?)
~ilmu jämmehtyy~ (jäähtyy)
~käen jämmehtytt ilmai kindahata~ (kohmettuvat)
~vilu käed jämpissytteä~
~lapsi jämsähtih, perzielleh sordui~
~jämäkkö nuoru~ (paksu köysi)
~jämäkkäh päiväzen laski, vihma lienöy~ (laski pilviverhoon)
~jäniksenvyö~ (liekolaji)
~jänis kezäl on harmaa a talvella valgie~
~ethän ole jänis päiviä varuamah~ (pelkää päivää kuin jänis)
~pilven jänkkä~ (pilvien nimiä)
~jänkky tazajalgah nelluou~ (jänis hyppii tasajalkaa)
~jänkä~ (suuri suo)
~jängärvöheinä~ (mesiangervo)
~jändehed voimoa andaa~
~jouzen jänne on veetty, jouzi on vevos~
~jännekeh~ (nuora jonka avulla metsästysjousi viritetään)
~on aiga pedäjä jänttyrä~
~valgie ku jänö, ruskie ku rebo~ (värit eläimistä)
~jänöi tututtoa~ (kiima-aikana)
~jänöi tuiskahtih vitsikös~ (vesakosta, jänö / jänöi=jäniksen karjalainen nimi)
~jänöid eändy pietäh, lullutetah~
~Miinan Kuzmu jänöidy kai söi~ (muut eivät=karjalaisetkaan eivät alkujaan vainonneet jäniksiä, syntymänjumalattaren eläin)
~kahtu jänöid ajad, yht et sua~ (sananlasku)
~jänöinheiny~ (valkoapila)
~jänöinhändä~ (niittyvilla)
~jänöinkäbälä~ (kissankäpälä)
~jänöinkäbäläl kengii voitah, pätsinetty pyhkitäh~ (taikakalu)
~jänöilleiby on syödävy, suolaine, kolme lehtytty~ (ketunleipä)
~dänöilleiby~ (puna-apila)
~jänöinorahad~ (karhunsammal)
~jänöimpolveh juoksoo, vintin väntin~ (mutkitellen)
~jänöimpäivy pastau~ (jäniksenpäivä=kuu, yöeläin)
~jänöimpäppä~ (ketunleipä, apila)
~täh on jänöinvilloa jeännyh, kotk on iskenyh~ (iskulintu)
~jänöivvyö~ (katinlieko)
~jäbö jälgimäni~ (vihon viimeinen)
~ei ole tolkkuu kezoiz, räkestyd järelleh sie tullez~ (poltat itsesi uimasta tullessasi, kezo=uida)
~jären suuri ei ule, vai on hyvättsäne~ (karjalainen alfa uros)
~jären tsoma~ (kaunis)
~järeneksendeli ga i hoikkeni~ (lihoi ja laihtui)
~kielasti järendi, omas piäz lizäi~ (puhui paksuja)
~nälttäs se puu järenöö~
~syyn järenöy puu vuvvez~
~mutsoi järeni miehele mendyy~ (tuli raskaaksi)
~peikalon järeys~ (paksuus, kotoperäisiä mittoja)
~juablokkapuussa järiet juablokat kazvetah~
~järiesti on lundu~
~järiekojani om pedäjä~ (paksukuorinen)
~järeimahaine muzikku~ (paksumahainen mies)
~järeisyyhin om puu, raimakk ylen, sid ei päretty soa~ (raima=hauras, vrt. luonnenimi Raimo)
~ukkone järizöy~
~hambahii tukuz en voi pideä, hambahad järistäh, moin on vilu~
~havuja järitettih havukirvehellä, sillä oli hyvä järitteä~
~vassad on därittämättä~ (tyvet tasaamatta)
~kerran gu sanon ga usso, elä järritä~
~lintu pitäy nyhtie, roajie i korventoa~
~ei heitä kuivattu jotta ne syötih järkieh~ (linnut syötiin heti)
~jeädy järskyttäy purahal, lähtetty loadii~ (avanto=lähde)
~järvenkajjelmuz~ (salmi)
~järvennenäz~ (järvennokoz, niemessä)
~järvie kylbietäh~ (uidaan)
~järvi on kalallah~
~sid därvez on kalua äjjy~
~kalam maguo myö tunnen, lambikalas keitett on, vai järvikalaz~ (kala_tietäjä)
~järvikanani~ (pohjolanlumme)
~järvikiidzin, pitkäd, kui järied jouhed, järvem pohjaz~ (vesikasvi)
~järvikukoi~ (iso ulpukka)
~järvirannaz da tulipielez, kaikiz vesselin elaigu siid on~
~järvitsakat pitkyjallad viem pinnas sälmetäh, ei purta~ (veden pinnalla kiitävät hyönteiset)
~järystin usad, anna suuh ei tule~ (tasoitin viikset)
~ryvittämäh rubei~ (yskittämään)
~järäitti davarissoa humalaz~ ("doveri" ei selvää päivää näe)
~pani pyssyt pyykämäh, jäntiet järäjämäh~ (jännepyssy=oma pyssy)
~sill on hyväd jäzenet, hänen ker elä tsiepusteliete~ (paini)
~kuni jäzend olloo, ga sini eläd~ (elää-voimiensa-mukaan)
~vie on jäzenez~ (voimissaan)
~moa jäzeni, komahteleh jalloile~ (jähmettyi)
~jäzit ollah leviet da pitkät, jäzil izombat suomukset sijjan suomuksii, evät on punerdavat~ (jäsi=säynävä)
~minä sain ongeh suuren däzin~
~jäzil on ruskiet perod~ (evät)
~jäzmennä vähäni langoi~ (paksunna lankaa kehrätessä)
~anna jeä jäzmenöö yön toizen~ (paksuuntuu)
~kezreä vähäistä jäzmiembäzet, hienohkod nämä roih~ (lanka syntyy liian ohueksi)
~jäzyrytt on tsoma pardu~ (tasoituksen jälkeen)
~jäzäpeä~ (kiharatukkainen)
~ei pie lasta jättyä~ (pientä lasta yksin)
~jätti~ (ukonparta)
~jäyhä talvi~ (ankara)
~pakkane on nuoran jäykendännyh, täl ei sua nuorita~
~istundu nivelet jäykendi~ (istumisen luonnottomuudesta)
~min eläy, sen jäykkenöy~
~ei ole hyvin haudunuheze vittsu, jäykk on vie~ (vrt. vihta)
~jäykästi kävelöö prönkytteä~ (teonsana + kuvaileva teonsana)
~sanoa jäykkeäy sybiesti, ei sulavazesti~ (sulavainen_puhe)
~tsupukk on hiilavalleh~ (lämpimänä)

(tähän päättyypi karjalan kielen sanakirja osa 1)

~elä jyvennä, siin oj jo nokko~ (tee kuormaa painavammaksi, on jo tarpeeksi painava)
~hiiri jyvertäy~ (eläinten omat sanat)
~äkie ku tulou, kai piä jykenöy~ (pää tulee painavaksi helteellä)
~jänis kylmöö puuta jyvöö~ (nakertaa)
~semmoni tsuikulaini, sitä sanottih jyväsekse~ (helmeä)
~jyvävuozi tämä rodih, pädöö nygöi naija~ (naimisiin hyvänä viljavuonna)
~ole jo jähizemättä, ainoz jähizet konza kenem peäl~ (riidellä-sanan kotoperäisiä vastineita)
~pläsitäh jähkelehtetäh~ (tanssia-sanan kotoperäisiä vastineita)
~liinansiemendy jähkyttäy survoo~ (pellavansiemeniä)
~jähkälehie taivas täysi~ (pilvien nimityksiä)
~pilvej jähkäleh~
~siid häi sen korendozen jähkäi pedähäzeh, oigial käil jähkäi~ (tietäjä kutsuessaan metsänhaltijaa)
~aboah kaloa jähkeäy~ (apajaan)
~suotikk on jähäleikkö, mättähil da havvikko~ (mättäinen suo)
~jähälei mua~ (kuoppainen)
~moan jähmendi, kylmi~ (yöpakkanen)
~jähmerö, mytkynivelini~ (kömpelö ihminen)
~sormet kylmettih, dähmetyttih~
~käzi jähmennyh moates~ (puutunut)
~vihassa jähmäy~ (mököttää)
~jähmiesti tuuloo~ (viileästi)
~ilman jähmisköitti~ (kylmensi)
~jähmistys poruou, lumel ku hierothai~ (paleltuma häviää)
~mua jähmistyi~ (routa=jähmy)
~ilmu jähmistih~
~rungu jähmistyy vanhate, ei kehtoa liikkuo~ (vrt. vääriltä tuntuvat sanat keho, kroppa, vartalo, ruumis)
~miun niska on jähmäkkä, ei lämmy~ (kankea, taivu)
~kobrad on jähmäkät~ (kohmeiset)
~tsipsu on, anna vähäzen jähmöitteä~ (tsipsu=suojalumi, yhdyssanojen vieraudsta)
~suod jähmöityttih~ (suo-maa-laiset)
~pidäy männä jähtyö, äijäldi hiessyin~
~anna tsuaju jähtyy~ (tee)
~jähyy pietäh~ (riidellään, vrt. arjalaisten miljardeja maksavan jään päällä tappelemisen suomalainen ilmaisu "mennä jäähylle")
~jähähtih mium peäl~ (tiuskaisi)
~meil nouzoo jähäkkä~ (riita)
~pani veziastieh jäizeh kohvavedeh, lumivedeh~
~kuuritsan da havulinnun da vezilinnun däittsöä (munia) syyväh, vain kuikan ei~ (kuikan pyhyydestä, luojalintu)
~jäittsäine kalkkalon sydämez~ (kulkusen sisällä kivi)
~anna jägyräd leikkoan~ (kiharat)
~täz nygöi jägyrät pakkuu kondiel~ (sanotaan kontionvillaa eli ukonpartaa leikattaessa)
~jägyräpardane~ (kiharapartainen)
~Kuzmal on jägyräpeä~ (kiharapää)
~jäkäliköt oltih suuret~
~paksuh oli lunta vain se sieltä kuoputti sitä jäkälikkyö ta sieltä soatih ruokah~ (porot)
~siinä on hyvä dägälikkö~
~jägälikkömoal eletäh pedrad~ (etunimi Petra)
~kivem peällä kasvo jäkälöä~
~jägälie leiväks paissoimma~ (nälkävuosina)
~levie jäkälä~ (täplikäs nahkajäkälä)
~jägäläni moa~
~jägälästy pedrat syvväh~
~jägäläparda~ (harmaaparta)
~miun jälehmöi myö tule~ (jälkiäni myöten)
~hyväd on jälehmäzet, sidä tyttöi ota~ (hyvät jälet eli teot, kelpaa puolisoksi)
~ei päivät piälei olla, jällei ollah~ (päivät seuraavat toisiaan)
~Saikkala on ikäh jälekkäh kulettu kun revot~ (kulkea peräkkäin=kotoperäinen aurakalusto)
~jällekkäi astuimmo~
~kolme poigoa sai jällekkäh~ (peräkkäin)
~jällellizet syömizet~ (ruuantähteet)
~viego on jällellisty syödäveä~
~jälellized mie tiijän, a iellist en tiijä~
~jälellizii aigoi älä mustele~ (elää-hetkeä)
~poapot se harakkapaita pantih moamoh jälellisih ta pantih moan seämeh~ (haudattiin jälkeiset maan sydämeen)
~ieldäpäin kiven kun lykköäd, niin däleldä löyväd~ (vertauskuvat luonnosta)
~yks poigu jäi jällel elämäh~ (muut tapatettiin sodissa, "asevelvollisuus")
~vie on mua märgy vihman jällel~
~kun ei siula kelvanne niin tuo jälelläh, kyllä miula kelpoau~ (tuo takaisin)
~kattsou jälelläh~ (taakseen)
~totta se arvasi jotta Miina ol lähettät jälelläh kontien~ (ohoh migä vägövä noida)
~mie tulin iel, a häi jällembä~
~jällembäine kylv om parem~
~sillä oli kolme poikoa, ne jälessä juostih niinkuv villakerät~ (kolme pentua karhuemolla)
~sanon jälles, nygöi en sano~ (sanon myöhemmin)
~kesällä kun tuli lämpimäksi päivät ta yöt tyynet nin ne nousi kisoamah~ (kalat)
~koir izändeä jällestäy~ (seuraa)
~kylän roavot ku roan, sid omad jällestän~ (ensin kylän työt, sitten omat työt, luonnottoman orjayhteiskunnan alkuvaiheita, "työssä käyminen")
~ne kakrapokot sillä vassalla kylvetäh jälesti~ (morsiusneidot kylpivät antilaan eli morsiamen vastalla)
~jällespäi juohtui mieleh~
~dällespäi dogahiine on viizahembi~ (jälkiviisaus)
~minä jälgenin hänez~ (jäin jälkeen)
~jäli pitky, pehmei, zoltoi peälitsi, alatsi valgei, kui kobrad, pehmejil suoloil~ (pehmeillä soilla kasvava keltainen jäkälälaji)
~däli~ (naavan nimityksiä)
~vierahil jäi kodi, ittseh jällillist ei jeännyh~ (jälkeläistä)
~pudro pidäy jättiä jällitsykseksi~ (jälkiruuaksi)
~kogo päivä dällitettih~ (jäljitettiin)
~elköä tulkoa miula jälkeh, mie mänen loitos~ (seuraaville lapsille)
~rozvuo jälgeh ajeldih~ (miljardeja maksavien, myöhässä paikalle saapuvien "poliisien" tarpeettomuudesta)
~ta siitä tulou hanket suvej jälkeh~ (hanget suojan jälkeen, suvi=suoja)
~ruogosiiga tulou kaksi tai kolme päivöä särin kuvun dälgeh~ (siikalajeja)
~pieni lapsi itennän jälgeh tikkau~
~kiisselin jälgehine juodu~ (kiisselin jäljiltä oleva vati)
~kondian dället oli~
~jällis ku eroi, ga yöksyi~ (eksyi poistuttuaan jäliltä eli polulta)
~astu kondien jälgilöi myöte~ (metsästäjien taikoja)
~omat jället ei tunnu, vierahat nägyy~
~eihäi veiz venehen jälgi tunnu~ (sananlaskuja)
~ahmoin dället~
~jo on tämä buolikko kerätty, jällil kävelen~ (puolukkapaikka, samoja jälkiä)
~dänöin dället~
~puutuin karun jälgilöile, ga odva piäzin kodih~
~izän jälgilöi polgoo se poiga~
~ned on yhten jällem polgiat sanad~ (yhtä jälkeä polkevat eli samaa tarkoittavat sanat, vrt. varastetuista sanoista ("sivistyssanat") pitävien arjalaisten "synonyymi")
~yhteh jälgeh sanotah~ (kun sanotaan jokin samalla tavalla)
~k ed duumaitse, ga omad jälled i tiddustad~ (ajattele ennen kuin teet)
~hyvä jälki on sillä pojalla~ (vanhempien jäljet=perintö)
~jeänny jällem pideä, iän hyvin eleä~
~izän jälled ottah pojjad~
~izän jällil eleä tytär~
~siid aino käymmä kahen päivän dälgie kattsomassa viritettylöjä~ (ansalankoja)
~moamoin sanoes huuled yhteh koskoo, a toatoin sanoez ei kosse, sidä jälgie moamo kallehembi, toatto huogehempi~
~sen roavon jälgie tuskat tuldih~ (raatamisen eli orjatyön eli luonnottoman työnteon seurauksista)
~sattavundan jälgie on käzi kibei~
~tänäpäi tulin, en ol eglästy jälgie~
~olgah jälgi kerda siul täh taloih käyvä~ (epätoivottu vieras)
~jälgikibuloi kui rodih, vezipeä ku puhkeni, siid lapsi rodih~ (synnytyspoltot)
~jälgikivud ollah net kibiembäd, sid i lapsi roih~ (roih=syntyy)
~jälgilöyly on paraz, eig ole tsihvoa eigo midäi~
~jälgilöyly on vienoine~ (etunimi Vieno)
~a ku valittsou valittsou, dälgimäzeksi paha lienöy~ (jos valitsee puolisoa liian kauan)
~sanoi jälgimäzen sanan~ (viimeisen)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~juuzottoa alattsi kulmis~ (jurottaa, mököttää, luonnenimi Juuso)
~juuzottoa, kattsuo yhteh kohtah~
~istuu juuzottoa~
~juusan nosti~ (riidan)
~juussoa nosti, ga min en virkanuh ni midä~
~lumen o vihman jällel juustoittanuh, kylmän juustakkan hudra hangi on~ (kovettanut lumen)
~moan juustoitti~
~juusoitui mium peäl~ (suuttui)
~anna pari päivää juustuu lumi~ (kovettua)
~lumi juustuu talvella, ku on vilu~
~elä syö kaloa ruotineh, niin et juutu~ (tukehdu)
~ruodah juutuin~ (ruoto tarttui kurkkuun)
~lihapalah ku juutuin, ga kuolemaz olin~
~juutuksiz olles pidäy selkäh pergoa~ (hakata selkään)
~pane vähembin suuh, juututad lapsen~
~mitä syyväh, kuta juuvah, sitä i parralla valuu~
~mäkärä juou~ (imee verta)
~tsakka juou~ (sääski)
~juo pohjoa myö, elä jätä kandoa~
~katso oja nämä veed joi~ (elävä_oja)
~veteh ol lanken jyhermä~ (kosken putouksen alle)
~jyhyleikkö~ (jykeviä puita kasvava metsä)
~jyhylei mets oli~
~taivas pilveh jyhylisteh~ (pimeni)
~jyhly tuuli~ (kova)
~jyhyläkkö moa~ (kuoppainen, mäkinen)
~jyhmy~ (jyrkkä mäki)
~pyhälly jyhmähtih~ (ukkonen)
~jyhärmö~ (pieni mäki)
~jygelähkö täm on, ga voinhai tuan kandoa~ (painava)
~jykerä puu~ (rosoinen)
~siun ker olemm yhen jygevyöt~ (vrt. ruotsin kielen saman painoiset)
~ne helmap piti olla niij jykiet, kun ne kisattih sielä~ (hameen helmat painavat)
~jygie moa oli, äijä oli siinä savie~
~etä ota jygiedä takkua selgäh~
~niidä jygeidä puuloi ei soa nostoa vähäl väel~ (vrt. pakkoistumisen ("koulu") ja pakkotyön luomat selkävaivaisten sukupolvet)
~jygiel jallal astuo~ (raskain askelin)
~dygei on nostoa, ev voi nostoa yksin, läkkeä abuh~
~mändöpuu on se kudai on dygei~ (mänty=suuri petäjä)
~jygieh hengittäy~ (raskaasti)
~rupieu jykiekse, kun on kaikki tsiisto mänty~ (sukulaiset kuolleet)
~jygiesti tuulou~
~jykiehini~ (tiineh, raskaana)
~naine dygiehene, vatsan kera~ (vatsankeralline)
~jygeikieline sanoo harvaizeh~ (hidaspuheinen)
~jygiemielini ei kahta tyhjeä usso~ (harkitsevainen luonne)
~jylheikkö~ (tiheä metsä)
~jylheiköl selläl elämmö~ (kolealla)
~elä tuo dylhyö puuda, niist ei sua pärehtä~ (liian suurta)
~kogo jylhö korbi oli~ (sukunimi Jylhä)
~jylmä~ (jyrkänne)
~mua jymizöy, ajetah~
~pyhälly jymähteleh, ga luadii vihman~ (ukkonen)
~maates gu palatil dymähtimmös lattiale~ (putosin makuulavalta)
~jyryl jymähytti, mua lekahtih~ (tärisi)
~ukko jymäjäy~
~jymäkkä nouzi~ (tappelun jymäkkä)
~jynkkä mettsä~ (synkkä)
~jyrietä tsuuroa~ (karkeata hiekkaa)
~poarma ei tintitä, sill oj jyrii eäni~
~jyrizemättömäd tuleniskud~ (elosalamat)
~jyrizemätöi kezä~ (ukkoseton)
~ukko dyrizöy~
~sano jyrkembäizeh, anna kuultah~ (jyrkästi sanomisen vaikeudesta, arjalaisille on pakko sanoa jyrkästi koska muuten he jatkavat sairaan elämäntapansa tyrkyttämistä, "suomen" valtio)
~vesi jyrkentäy rantoja~
~tämä randu kerraz jyrkkenöö~
~ylen dyrkkä mägi~
~älä lai ruotsi jyrkkeä, heitä vähäine~ (älä ole ehdoton kuin ruotsalainen, anna periksi vähän, vrt. arjalaisten luoma valheellinen kuva "jäyhistä ja periksiantamattomista suomalaisista" eli itsestään)
~jyrkästi pagizou~
~ylen jyrkkylaidazeks oled luadinnuh venehen~
~häi on jyrkkyluondone~
~mejjän jogi on jyrkkyrandane~
~jyrkkysanazem muzikan kere ni pagizemah älä rubie~ (vältelkää jyrkkäsanaisia miehiä, sieg heil)
~jyrgyläine~ (jouhivihvilä)
~jeäpalat kossez jyrsketäh~
~koirad jyrskytäh haukutah~ (kovasti)
~oravu puitti hyppäi~ (puusta puuhun)
~taivastu kirbuou jyrypilvilöiz~ (ukkospilviä)
~jyrytauttu~ (ukonvaaja)
~mäjen jyrähmö~
~vuota vai haudaboan laskemmo, sid jyrähtäh kaloa~ (hauta-apajan, syvään laskettava pyydys)
~mieleh jyrähtih lähtie kävvä naindalah~ (vaimon kotona käymään)
~ukko jyräjäu taivahassa~
~ukkoni jyräjää~
~toran jyräkkä nouzi proaznikas~ (kyläjuhlissa, vrt. tappelu baarissa, vältelkää riidanhaluisten arjalaisten oleskelupaikkoja)
~moine nouzi tuutsan jyräkkä, semmoizen loadi kandeluksen~ (tuisku, pyryn)
~tuulen jyräkky~
~jyräkk on äbrähäine~ (jyrkkä äyräs)
~vilun jyräkkö~
~ukkoko jyrännöy vai akkako jyrännöy, a jyrineh kuuluu~ (jokaisella ukko-haltijalla akka)
~jeä jyskiendyy matkoamah keveäl~
~läkkä veämmö venehen, allot kivilöi vas jyskytteä~
~puu koadui jyskähtih~
~jyskähytt umbes sundugan~ (löi kiinni kirstun)
~se oli jyssetty semmoni melko suuri avanto siihi~
~jeädä jysteä purahal, avanduo loadie~ (tuuralla)
~koira luuda jysteä~ (jyystää)
~koiru kandelou luudu~
~pyhälly jytettäy, hörkistimmöh kuundelemah~ (ukkosta)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~olen kui juovuksiz, on kui uni, a moata rubien, ga moata soa ei~ (jonkin taudin oireita, veikkaan verenmyrkytystä)
~pidää muuttua toizeh perttih, täs pertis on tsihvu~ (pirtissä häkää, etunimi Pertti, sukunimi Sihvo)
~poro juovou~ (juoksee toisen poron perässä)
~pihlajammarjoa söimmö dai peä selgii~ (pihlajanmarjojen parantavista vaikutuksista)
~tsihva juobuttau~ (pyörryttää)
~tuulishtih kui, ga ylen äijäl venehtä tsuilutti~ (heilutti)
~kylyz oli tsihvaa gu nenga duovutti~
~parahodal ajajez juovuttau~ (tulee merisairaaksi höyrylaivalla, merimatkojen luonnottomuudesta)
~koira matkoo jupassa hännin, ta korvat lupsallah~ (häntä koipien välissä)
~astuo jupittaa~ (kävelee nopeasti)
~se oli vyöhö soatem mitä sanottih jupkakse~ (villainen alushame, vyötäröhame, pidettiin päällekkäin)
~ta toisilla oli nuorilla tyttölöillä kum mäntih kisoih jupkim peällä~ (omat kisat, vieraat juoppojuhlat)
~omoa kuvottu jupka, rivusta kuvottu~ (rievuista)
~sid villas kuvotah naizile jupkikse~
~pieni jupkani pideä täz loadie lapsel~ (pieni hame)
~se on mielehine jupkane~ (itse tehtyjen vaatteiden arvosta)
~jupkaizilleh olin~ (alusvaatteisillaan)
~jupsakko~ (hidaspuheinen)
~jupsakasti pagizoo~
~jupsai kurikal kirvestä hallon halates~ (turvallinen tapa hakata halkoja)
~jupselehtoa kävelöy~ (raskaasti)
~lapsed jupsetah voruijah~ (telmivät)
~juoksoo jupsuttoa jygiel jallal~ (alkusointu=oma sointu)
~jura huskatah käzien kessez lattiel~ (jura=hyrrä)
~rubiedgo i sinä täh jurah~ (leikkimään hyrräleikkiä)
~rubiemmo jurah~
~jura ozuttau, kudai suau, kudai menettäy~
~panin koivustu halguo, pättsih jurahutin~ (elämän-puu)
~jeä jurajoa, itsepäivilleh halgeilou~ (itsekseen)
~jurakka, ei virkka midäi~ (vrt. juro)
~toitsi muatez älä piere jurauta~ (vrt. paskanhajusta pitävät lantalaiset eli arjalaiset)
~ku hiilavalleh laskietah vedeh, sit kivi jurizou~ (kuuma kivi veteen)
~miun ukko viinoa juoo jurjettoa~ (jätä moine)
~jurmo~ (karhun puun kylkeen kynsimä jälki)
~kurred jurolleh lennetäh~ (peräkkäin, jonossa)
~ylen on duro muzikka, ei pagize ni kenen keral~ (vieraille puhumisen vieraudesta)
~niin juro talo jott en oo sattut eliässäs, vaikka nedälin oizit istut ei kyzytty ni midä~
~häi on duro~ (juro)
~oravat ollah jurot tänä vuonna~ (kun eivät liiku)
~juro neädä, jurostaudu pezäh~
~jurohuten ei männyh, jäi sih istumah~ (jurouttaan)
~mägr on juroikas~ (mäyrä juovikas)
~orava juroutuu~ (jököttää puussa liikahtamatta)
~vilun jurzakka~ (kolea ilma)
~delegy kiveh jurskahtih~ (kärryjen vieraasta alkuperästä, vrt. kotoperäinen reki)
~veneh jurskahuu luodoloih~
~pyhällä juzahtelieteh~ (ukkonen)
~andav toizel pajista~ (ken puhuu ei kuuntele)
~kulmiz alatsi vilgailou, juzakk on~ (juro)
~pane dusku kiini, eigä lämmät mennäh pihal~ (juska=pyöreä kansi jolla savutorvi suljettiin ennen uuninpeltejä)
~dusku~ (näädän kurkun alla oleva läikkä)
~pedäjän jusra~ (latva)
~jussiheiny~ (jäkki, ukonparta, kontiontakku, hukanvilla, kotoperäisiä villalajeja?)
~jussiheiny niittäjes hyväl seäl ei paku~
~hyvä seä on jussie niitteä~ (vrt. Jussin viettäminen)
~moa kazvau jussikkuo~ (ukonpartaa)
~jussikk on vaigieda niitteä, lyhyöt kovat heinät~
~jusikko kastieloil niitetäh~
~vain kun tuossa näkyy tsäijy joutavan, nin juomma häntä kupposen krinkelin keralla~ (vieraat eväät, oma huoleton asenne)
~se on ihan justii muga~ (just det, turhantarkkuuden alkuperästä)
~endizii eloksii juttelou~ (puhuu menneistä)
~kuule judizou, kembo se delegäl ajoa~ (ajaa kärryillä, vrt. kärryjä seuranneet autot, yhdestä luonnottomuudesta toiseen)
~tsuhmuril jutkahutti salmuo~ (moukarilla salvosta)
~pohjazel tuulel lauvad jutkoa katoksil~ (kolisevat kattolaudat)
~juuka~ (duuga, lumipyryn nimityksiä)
~juumah se hukku~ (syvään kohtaan joessa)
~joven juumua myöte vai sovva, sid ei tarttu~ (vene kiinni)
~juumakka vesi~ (samea)
~tänäpäi on vilun juumakko, pohjaine tuul on~
~juumakasti tuuloo~
~niij juumottau joka paikkoa~ (juumottaa, pakottaa)
~peädä kivisteä juumoittoa~
~seä kajostih~ (kirkastui)
~kesällä tyttärek kul läksi joukolla juuppuo keittämäh, ne ei ottam poikie matkah, ne kum mussikat oli kypset nin ne keräsi niitä ta keitti~ (keräämään mustikoita ja keittämään mustikkakeittoa, alkuperäisten kesäjuhlien ajoittajia ja kesäkuiden nimiä)
~juurehini komssa~ (juurista punottu vasu)
~juureine vakkane~ (omia astioita)
~täh taloih on häi juurevunnuh, kuolkah täh~ (kuolla juurilleen)
~ka nuora loajittih puuj juuresta ta tuohesta~ (nuoran valmistaminen)
~izon kiven duurella~ (kiven_juuri)
~jallan juures sai on lunda~ (saakka)
~puun juuril vihmoa piimmö~ (vrt. planeettaa tuhoavat "sateenvarjot")
~puun koadoi tuuli juurineh~
~männyn juuresta vakkazie pletitäh~ (punotaan)
~puun duuri kazvaa pitkin maadu~
~juurin jällin saneli kaiken~ (juurta jaksaen)
~juuriheiny~ (valkoailakki)
~paranna vai rihma juurikkah, ga siid linnutta ei mäne~ (rihma=ansalanka)
~tähä juurikkah panemma anzan~
~juurikoksi kutsumma muosta kohtua, miss on äijä juurda~
~juurikko~ (juurini, juurista punottu kori)
~juurikomssu om pajuiziz vitsoiz, kattiekaz~ (keväällä punottu kannellinen pajukori)
~juuripuuda otan tsurkan, rubien komssoa loadimah~
~juuripuu, leskevynnyh puu~ (tarvepuut lahoamaan alkaneista juuripuista eli leskipuista, elämän kunnioittaminen)
~lindzoin on juuroiteksed pitkäd~ (lillukan juuret)
~yksis juurrotuksis~ (piharatamot kasvavat)
~elä juurrata, ei tule hyvä~ (juonittele)
~elä minuo juurra, tiijä ittsiedäs~ (pidä huoli omista asioistasi)
~kehtuat sinä juurdua nennii joudavii azieloi~ (nennii=jonnii)
~jogo juurdui puut, ku istutitto keviäl~
~puu nygöi juurdui, kazvamah lähti~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~hebo pageni sid peräh duoksin da tapain, pitkän palan duoksututti~ (tapailla vieraan sanoa(say)-sanan kotoperäisiä vastineita, pala=matka).
~hyvä mieleh juolahtaa, paha ni lähe ei~ (oikeasti pahat asiat eivät unohdu)
~aha, juolahti vie mieleh~
~hebozet seizottih juoleikossa~ (juolavehnä=juola, vehnä=lähi-idästä)
~tuo juoliesta pelvahie siduo~
~juoliesheinä hyväh nurmeh kazvaa~
~juoliiheinu~ (juolavehnä tai kastikka)
~juoliisheinä kuziespezäl luona kazvaa~ (kasvupaikoista)
~sie oli syömiä juomua kylläl~ (kylläiseksi syöminen harvinaista)
~juomattomua on nygöi ylen harvan~ (yksi juomaton vastaa kymmentä juomaria, vrt. Joutavainen)
~hyvä briha on juomatoi~ (älä ota juomaria)
~juomeikko~ (juolisheinikkö)
~vazal on juomista laittu, tuliz vai kodih~ (kotieläimet puoliksi villejä)
~kala ettsii juomizen~ (kalaruuan jälkeen janottaa)
~juomiin on valmiz, tulgoa juomah~
~läkkeä, lapset, juomingaista kereämäh marjaveeksi~ (juolukoita)
~Lemmingöin on liedo poiga, mänöypä Päivöläm pitoih ta suurej joukoj juominkihe~ (kansanrunojen kieli, vrt. keinotekoinen "kalevala")
~läkkä juomoih~ (juolukkaan, juolukoita keräämään)
~juomoi on paganallini marja~ (käytetään parantamiseen)
~ylen äjjy on sie juomoidu suol~
~juomoidu kui kerätäh, keitetäh, tahtahan sydämeh pannah, marjukokkoi laitah~ (juolukoita marjakukon täytteeksi?)
~pokrovana seinäj juomut ta salmot sammalettih jott ois pirtti lämmin~ (hirsitaloihin liittyvien tapojen alkuperästä, neliöt=vieraita, ympyrkäiset=omia)
~juomu~ (uurto tai viiva puun pinnassa)
~juomukkoa izois mättähis on~ (juolukoita)
~juomukka kazvau robehuziin~ (tertuissa)
~juomukat kazvetah suoss, hyö ollah mussat~
~se on juoneva, siid löydyö monda juonda~ (juonikas eli monimutkainen ihminen)
~porot matatah juonessa~ (jonossa)
~suurisarvizie matkazi suuri duoni~ (peuroja pitkä jono)
~pitkäkorvie on duoni matannu tästä~ (hirviä)
~linnut lennetäh juonessa~
~jäniksej juoni~ (polku)
~pedran juoni~
~siun juoniloi en varoa, syyttäs suutut, lahjattah lauhut~
~häi toizem peäl löydeä juonda, itze on ainoz oigie~ (joka toista syyttää..)
~eläkköä hyväsistä, ei pijä juonie toini toizem peällä~ (toisten asioihin puuttumisen vieraudesta)
~oled aiga juonikas~ (oikukas)
~Juonikkoidu vie ei nävy kodih tulemas~ (Juonikki=juovikkaan lehmän nimi)
~lapsi on juonikko~ (kiukuttelija)
~duonispuu on dygiembi, syyd om poaksumbad~ (juonispuu=paksupintainen puu)
~midä juonitelloo miuz ymbär~
~juondanjaloh pideä juvva hoz marjuvetty~ (janoon marjavettä)
~juonnanda~ (kuljettaa ahkioilla eli jonossa, vrt. jutaaminen)
~vejen juontah istuhuttih~
~eräs kai tulou juondua hupsukse~ (juominen tekee hupsuksi)
~Veskelyksem pappi kolme kerdoa juondan täh työttih halguo kandamah~ (pappi määrättiin halkoja kantamaan juoppouden takia, vieraan folkloren vaikutuksista)
~viinoa juuvah, siid toine päivä juondataudie läzitäh~ (vrt. arjalaisten krapula, pohmelo)
~juondutavaroa pidäv ostoa linnah kävvez~ (kaupungista haettiin kahvia ja teetä, alkujaan ei mitään)
~kylmäni kun oli, nin siitä käytih tsunalla juontamah~ (tsuna=kelkka)
~regeh kannoimmo, da siit kodih juonnimmo~ (kuljetimme)
~juondajez vajoad riet pannah, ei sua täyzii regilöi panna~ (tavaraa kuljetettaessa)
~se akku koofeidu juopottelou~ (kahvijuoppo)
~juopukka~ (juolukka juovuttaa)
~juopukkaini~ (käytettiin mm. päänsäryn ehkäisyyn)
~mie erähänä päivänä duobuin~ (oho)
~hidzvaa on, ei piä duobua~ (pyörtyä häkään)
~muah tuiberdu, da siidä i duobu~ (tuupertua)
~tsihvah juobui~ (häkään)
~juormikas haugi~ (juovikas)
~juoruheinä~ (vanamo)
~häi juoruu, musteloo~ (soimaa, mustaa toista)
~mie pyritän silma kilpoa juoksomah~
~läksi duoksomah dänis~
~syväim peikalossa juoksin~ (sydän kurkussa)
~duoksin kai hengästyin~
~lehmy poarmoiz juoksoo~ (juoksee paarmoja karkuun, eläinten tuomisesta vieraisiin elinoloihin)
~jo joki juoksou, jo on sula~
~mistä ennen dogi duoksi, siitä vielä oja tsurdzettau~
~vezi juoksoo~ (elävä_vesi)
~täm on katso notkie savi, tämä juoksoo~ (saven_valantaa)
~lumi juoksoo hangie myö, tuuli kandelou~
~ruanaz veri juoksou~ (haavasta)
~tänäpäi on lämmin, puus koja hyvin duoksoo~ (kaarna irtoaa hyvin)
~veneh juoksoo hyvin kun olloo soutaja väkövä~ (vrt. arjalaisten elämää tuhoavat "perämoottorit")
~emättii myöter ruoka juoksoo~ (emätti=ruokatorvi, yhdyssanojen vieraudesta)
~nimi juoksoo ennen ittsie~ (maine kiirii edellä)
~juodah pane rokkua~ (juota=puusta tai savesta valmistettu matala vati tai lautanen)
~juod on suurembi da syvembi torielkoa~
~juvvaz on rannad~ (reunat)
~juvvaz pietäh rokkoa~
~kogonazen duvvan söimmö rokkoa kahteikeski~
~pane juodaze liendy~ (juota, juotaine, kotoperäiset astioiden nimet käyttötarkoituksesta)
~kemb on duodazen murendannuh~ (saviastian, vrt. kampakeraaminen kulttuuri)
~juuva pidäis, juotattau~ (janottaa)
~lihasyömini rubioo vettä juotattamah~ (vai suolan)
~juotatukseh hyvä i vezi on~
~juotatukseh hoz marjoa puuttuz, ga sit hyvä oliz~ (marjat janon viejinä, vrt. mehut)
~ylen on rahvahan juottai proazniekoiz~ (vältelkää arjalaisten pakkojuottojuhlia, "juhlapyhät", "festarit")
~rubiou pilvet harmaiks juottumah~ (muuttumaan)
~oliko se vuate ristikirjaista vai juovikasta~
~tämä kangas on duovikas~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~Jumalan koattu puu~ (ukkosen tai tuulen kaatama)
~päiväizen Jumal avai, pilvez oli~ (Numala hallitsee pilviä)
~Jumal moam mustendi meile, kevät tuli~ (vai Päivä)
~koivun lylyksiz laitah rein jallastu, Jumalam painettuo, kazvandahistu~ (luonnonvääristä lylypuista, Numalahan loi terveet puut)
~kudai Jumal kastau, se i kuivoau~
~vien sille jumalal tuohuksen, k olloo sen viga~ (jumala jumalia tarkoittavana yleissanana)
~olgah minun suuz Jumalan korvas~
~ilmolline Jumala on leppinyh meäd yhteh~ (laittanut)
~jumalat ollah jumalkovassa parassopessa~ (perheen suojelushaltijat pirtin peränurkassa, alkujaan jumalkodassa)
~Dumalabu - hyvä oliz Dumalanabu~ (tervehdys, vrt. arjalaisten godspeed)
~papit tsakatah jotta jumalanhyvie ei pie hauvalla taluo~ (papit toruivat jos haudalle tuotiin ruokalahjoja, arjalaisten taivaassa ei ilmeisesti tule nälkä)
~ei ole jumalanhädä, vigahini on~ (luojajumalan ja muiden jumalten luomat sairaudet, metsänvigahini, veenvigahini)
~viruu jumalanheäz, ga sih i kohenemah lähtöö~
~no ei se ollun sen kummempi kun siitä tahtahasta loajittih semmoista sankie, ni sillä kum pantih seämi potakasta tahi mistä nin ne keännettih siitä laijat~ (jumalankenkä-niminen leivonnainen)
~jumalanlapsethai myö kai olemmo~ (Numalan lapset)
~dumalanlehmä~ (leppäpirkko, samettipunkki, vedessä elävä punainen hyönteinen)
~katso jumalanlehmäni, elä tapa~ (punainen ei ole taivaanjumalan väri -> leppäkertut viihtyvät puissa -> metsänhaltijan pyhiä eläimiä, tahi Maan emon)
~jumalanlehmäine on kovakuorine pöpäkkö, läimäi, tippuizien ker~ (kiiltävä ja täplikäs pöpäkkö)
~lutti, lutti jumalanlehmäine, ozuta minule siibyöd~
~leviembäd ned on jumalanojad~ (luonnonojat)
~dumalanrubi~ (isorokko)
~minuz on jumalantaudi, ei tiedoiniekad ni midä auteta~ (Jumalan luomia tauteja ei yritetä parantaa, vai alisen haltija Omelin)
~jumalavvaivani~ (syntymävikainen)
~jumin ampuma kolo~ (tulee puuhun kasvannaisen pudottua)
~jumie eäni~ (kumiseva)
~juoksennan jumineh~
~sie olet yksi juminkurikka, kaikittsi vastah jos kuir reistoau, sie olet kuil lohi kosessa~ (vastarannankiiski)
~kogo juminkurikk olet~
~mua jumizou~
~istuu jumottau, alah päi kattsou pahazmielez~
~jumbujuuri~ (lumpeen juurakko)
~laudu vai jumsahtih levol alah~ (lauta katosta, levo=katto)
~tuuli ku levon kohott yläh, ga järilleh jumsaskoitti, ei levitellyh~
~jumsetah pläsitäh~ (danssitaan)
~ukkozen jumu kuului tual päi~
~emmä tiijä midä hiän ruadau jovessa, juna on musta i pitkäne~ (mitä puuhailee joessa iilimato)
~verkkoloih puuttuu junua, sitä syvväh, bokis on silmien tabazet, hoikka da pitky, mavom malline valgone~ (juna=nahkiainen)
~korvu junjettoa, sanomat tullah~ (korvien soidessa)
~aziet mändih jungah~ (riitaan)
~jungita mäen otsaz, elä höryö~ (ponnista, pysähdy)
~jungita soudoa vastazeh~ (vastatuuleen)
~millane junkkari oled, et sanua kuule~
~jungottaa vain istuo, ei virkka midäi~ (jurottaa)
~midäbo jungotat peä alahpäi, et katso silmih~
~junguralleh om piha, ei liga seizo~ (kumpareella)
~kiv on aiga junguri~
~taivaz on junoloil, tuulen siived on suveh päi~ (pitkät ja kaidat pilvet etelään päin)
~taivaz on junoloil pakkazel~
~junoikkahakse kuvoin kangahan~ (juovikkaaksi)
~junone~ (vieraan polku (path) sanan omia vastineita)
~juntah laskou verkkuo~ (jonoon)
~verkod ollah pitässä junnassa, yhteh jundah on laskiettu kolmekymmendä verkkuo~
~verkkuo on kymmenin yhez junnas~
~siih laskima juntan~
~on se junttera poika~ (vanttera)
~moamuoh vasa junou~ (poronvasa seuraa emäänsä)
~juohantandalleh olin ga unohtin, em mustanuh~ (muistamaisillani)
~vuota juohattelen, sit sanon~ (muistelen)
~vuota, juohattelen suaroa~ (muistelen satua)
~juohata i kuin verkkuo kuvotah~ (neuvo kuinka)
~ei oliz juohtum mieleh, a ku toini juohatti~ (muistutti)
~kalat puhkata juohattakkoa~ (muistakaa perata kalat)
~pidäy juohattua, ei pie unahtua~ (muista-kuka-olet)
~vallastelou naine sulhastu, ei laske ni aittoih~
~nimi ei juohtu mieleh~
~tulid dai mieleh juohtuid, lähtid dai unohtuid~
~mustan yhen zoakkunan~ (sadun)
~juoja muzikka, elä mäne juojal~
~se on juoju muzikku~ (vrt. nykyajan juopponaiset, arjalaiset ymmärsivät "tasa-arvon" niin että naisten pitää saada omaksua kaikki miesten ylilyönnit ja paheet, "naisjuopot", "naissotilaat", "naispoliitikot", "naispapit")
~hiiri ei kun juoksentelou ta laulau~
~olet ku juoksii hukku, ainos matkuat~ (vertauskuvat luonnosta)
~juoksujalgah lähti mänemäh~
~kogo matkan tulin duoksudalgaa, muga oli kiireh~ (vrt. oli kiire)
~ei piä brihattsuu duoksutella tyhdäh~ (kosijaa)
~lunda juoksuttoa kivoksil~ (kiville)
~tuuli juoksuttau lunda~
~lehmy häkkilöilleh on, sit juoksuttoa lehmän häkki, sit lehmy on tiinehenny, sit kandoa~ (häkki=härkä, sukunimi Häkkinen, etunimi Tiina)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~rahvas dobajau, jotta Anni on ollud huigie~ (juoruaa, sopimaton, hyi Anni)
~jovenhaldieda näimmö Kattilakossen nissaz~
~jovenhaldii on suuttunuh, tämä audi on tulluh joves~ (vedestä tulleet sairaudet)
~jovenhammas~ (niemi joen suussa)
~jovennisku~ (koskenniska, sukunimi Niskanen)
~jovempohj on syvä da lomukaz, ei soa ni midä laskie sinne~
~jovempolvez on merezit~ (mutkassa merrat)
~jovempolves on veneh~
~jovensoara~ (jovensuaru, joenhaara)
~keviäl pietäh verkkoloi jovensuuloiz~ (joensuussa)
~jovensuuz ollah mejjän verkot~
~jovittsi matkai~ (jokea myöten)
~pieni jogut~ (virta, puro)
~siel om pikkarane jovut~
~tuulemah juhahtih~
~juhahtih palamah~ (tuli ja tuuli)
~tuuloo juhajoa~
~tuli juhajau~ (luontonimi Juha, vai luonne)
~juhakko~ (kova tuuli)
~toizem peäl juhistah~ (torutaan)
~jogo i juhkahit muate~
~veneh kiveh juhkahtih~
~juhkaihes peä seinäh~ (löi)
~juhkiendui vieremäh kivi myödymägeh~
~ei piä duhkaa, olgaa hillembä~ (meluta)
~kevöällä tullah semmoset juhkut~ (kevätmyrskyt)
~moine on juhleikko~ (mättäikkö)
~lapsed juhuletah hypitäh kulleh~ (telmivät, jokaisen myöhäisen lainasanan (juhlia) taustalla pimentoon jäänyt oma sana / sanat=kielen köyhyys)
~juhlu~ (juhulu, jyrkkä mäki)
~kuulez ukkone juhmahtih~
~jygie juhmaro~ (jyrkkä mäki)
~pilven juhmukka~ (pyöreähkö pilvi)
~ylen on mättähän juhmuroa nurmes~
~rahvahan juhu kuuluu~ (melu)
~tulen juhu~
~aiga juhuo pietäh~
~toizem peäle juhun nosti~
~juimakko seä~ (kolea)
~vilun duimakko~
~juka~ (uoma / syvennys joessa)
~duvas onhai burhu~ (putous koskessa)
~aivin jukkiu häi, toizem peäle sanoo~ (inttää, puhuu päälle, vieraita tapoja)
~mändypuu, hallottu lohkoloiksi, on jukko, siidä kissotah pärieksi~ (petäjäpäreitä)
~puu pehmie kazvaa suossa, pedäjä, se on jukko~
~jukosta luajitah mostinua~ (koreja)
~järvel on jukod vihmua vaste~ (viiruja, tyyniä kohtia)
~tuokoa jukkopuut sulamah pirttih~
~tänäpeänä kuin sobi semmoini jukko orava~ (orava joka jököttää liikkumatta puun latvassa, vrt. luonnenimi Jukka)
~jukkovittsa~ (kelkan sepävitsa)
~dukkonokka~ (reen jalaksen etupää)
~jukottoa~ (varustaa ahkio vetonuoralla)
~julahtih itkemäh~ (pillahti)
~julakka seä on tänäpäi~ (kolea)
~julakasti tuuloo~
~meilä on julakkozie äijä~ (paljon lepakoita)
~häi minun julgai lähtemäh~ (rohkaisi)
~julgevui da lähti yödy vast ajamah~
~mones kohtua julgevus auttaa~ (rohkeus)
~ei pidäiz ylen julgienn olla~
~pagize suul julgiel, hambahal valgiel~ (avoimesti ja rehellisesti)
~häi on julgei, ni kudamal herral ei varua sanojes~ (härrat eivät kuulu suomen luontoon)
~julgien luut, arran dället~ (sananlasku)
~hirvi on julma elävä~ (suurikokoinen)
~on aiga dulma puu, ei sua urakkua~ (suuri)
~seädä pideä vilun julmakkaista~
~julmendi seän~ (kylmensi)
~julmo~ (julmu, tuohen helve, hilve)
~julmottoa, ei pagize ni midä~ (jurottaa, mököttää)
~julpottoa, ei pagize suutuksis~
~pyhällä jumahtelieteh~ (ukkonen jumahteli)
~moa jumahtih pyhällän jyryl~
~koski jumajau~
~tanner jumajaa~ (poikien leikkiessä)
~Jumala kuuluu~ (ukkonen jyrisee)
~Jumala tuld isköö~ (erillinen ukkosenjumala myöhäistä perua)
~Jumalam murennettu puu~ (ukkosen iskemä)
~Jumala tuuloo~
~Jumala pilvie kazvattau~
~Jumala raista panoo~ (rakeita)
~Jumala vihmui tänäpäi~ (taivaanjumala Numala hallitsee kaikkea taivaaseen eli ilmaan liittyvää)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~ei tuosta jorviskosta tule ni midä kuim muamolla kyyneldä~ (pojan rentusta)
~seisuo jorvottau~ (jurottaa)
~jos ei vielä magoa, niin valvou~ (aivan)
~kuulou luissah, jotta surma tulou~ (luu_tietää)
~se ampu hirvet jotta petrat jotta soarvat~ (sarvekkaiden suku, sarvas=hirven vanhempi nimi, vai poron, vai peuran, vai poropeuran)
~sekä mujehta jotta siikoa~ (arvokkaimmat)
~jouhelo on harmai, izäl on zoltoit (keltaiset) heyhenet siiviz~ (jouhisorsa, koskelo)
~tukad on kui jouhed järiet~ (paksut)
~pard on jouhis sah kazvanuh~ (pitkiksi jouhiksi)
~jouhihein on hoikku, libei, kazvav vezikkölöil nurmil, ruozmepohjal~ (jouhivihvilä, kasvi_tietäjä)
~jouhiheiny~ (toisaalla kapealehtinen palpakko jota käytettiin taioissa hiusten pesemiseen)
~tämä puu on jouhihongu~ (pehmeä sisus, oksia vain latvassa)
~jouhikas oli se kinnas millä nuottoa veittih nin se oli oikeij jouhesta kuvottu~
~jouhikas~ (jouhikko, jouhikannel, 3-kielinen viulun tavoin soitettu kielisoitin, kielet jouhista)
~jouhikoskelol om piälakal ku kassane~ (tukkakoskelolla)
~jouhikuuzi~ (tiheäsyinen kuusi)
~tukkie elä pihal lykkeä, jouhilindu kui pezäh viennöö, sit tervehyz rikkuoteh~
~jouhez om pezä, ruoppahiz~ (jouhilintu=kiviröykkiöihin karvoista pesän rakentava kivitasku)
~jouhilinduine on harmai, jouhez loadiu pezän, pezä pystypuuz~
~sil kangahal on jouhipedäjiä~
~jouhipedäi on ylen sorei da pitky~
~mene tuo jouhipuudu pertih lattiekse~
~jouhisiimu om parembi ku langusiimu~ (jouhista tehty siima)
~zelezinä on vähän suurembi jouhisorzoa~ (zinisorsa)
~tule meän joukkoh, tul eäre~
~muzikal on igävy omua joukkuo~ (miehellä)
~jougone~ (joutsen)
~ainoz joukkuo kereäy, ei lähe yksinäh, joukottelieteh~ (joukkosielu)
~jouzal ammuttih~ (jousella)
~loajita yheksän puutan painava jousi~ (puuta?)
~heän ambu vazaman jouzella~ (nuolen)
~jousura~ (douzara, kaira)
~mie olej jo vanha, joutava kuolomah~ (elämän_kaari)
~miä tänäpiän olen joudava~ (lepopäivä)
~joudaval olen vihmam pidäjez~ (pitää sadetta, vrt. oransseissa sadetakeissaan työntekoa teeskentelevät kofeiini ja nikotiiniorjat, pakkotyö vs. luonnonmukainen työ)
~ilmasen ikäh on ollut jonnij joutava vetelys~ (nohnoh)
~doudava roado se~ (lumenluonti kun sataa uutta lunta, vrt. arjalaisten ilmakehää tuhoava "auraaminen", lumessa kulkevan liikenteen sijasta "aurataan" väkivalloin lumi syrjään, elää luonnon mukaan vs. elää luontoa vastaan)
~joudavua hudjakehat~ (voan kerrom mie toetki)
~kun nuorena joutuu joutavan jälillä, niin silläh se ikä mänöy~ (vrt. alkoholisteiksi "sivistetty" suomen nuoriso)
~käveletto sie joudavil jälgilöil~
~mene mejjän venehel, veneh on doudavikkoine~ (jouten, elävä_veneh)
~jokihauki jouten uipi selkähaukien seassa~
~siitä irallah peässettih se joutilas poro~ (kiinni vain ajettaessa)
~ennen ei ollut jouduo sygyzyllä~ (vieraisiin elinkeinoihin siirtymisestä)
~kyllä mie siksi jouvan ku toiniki~
~joudoine roavon väliz, lähtin tsokkelemahaz~ (pistäytymään kylässä)
~nyd on joudokodva miuleni~ (lepohetki)
~joudokodvad min ombelen~
~joudopiänä lähemmä gribah~ (sieneen)
~lentäv nellä joutsenta siihi lahteh~
~jouttsenem pitäis olla ninkun imehnisen sukuo~ (yksi totemistisista suvuista)
~talvi jouttsenen jälestä~
~jouttsenie on kaksittoan, toini kun ammutah, ni se toini itköy sitä toistah~ (miksi ei ammuta)
~vielä on kezä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsened~
~joutsenet kluuketah~ (joutsenten hauskasta äänestä)
~jouhtsenet lennetäh sygyzyöllä lämbimih randoih~
~joutsenen kynäs lumi, hanhen varbahas hallu~ (vuoden vaihtuminen)
~jouttsened lugletuksen ker matkatah peätsköit selläz~ (tulevat samoihin aikoihin)
~kylyssä kylpijie sanottih ta järvie kylpiessä, kylpijällä sanottih jotta Jumal-apu jouttsenilla, siitä vassattih kylpijät, hyv ois Jumal-apu, jouttsenie, jouttsenie~ (Numalan lintu)
~jouttsenii sinul~
~terveh teile jouttsenii~ (kotoperäisten tervehdysten jäänteitä, joutsenet hyvän tuojia, alkujaan tod näk tervehditty matkimalla joutsenia, vonk, vonk, kluuk, kluuk)
~kerättih nämii heinii järviz, jouttsenii~ (valkeita lumpeita=joutsenia, kuivattiin lääkkeeksi)
~Joutsikki~ (valkean lehmän nimi)
~on kui joutsikkoidu valgiedu järvez nygöi~ (joutsikot=vaahtopäiden kotoperäinen nimi)
~joutsenuot Jumalan luomat, viekeä äijä tervehyisie toatollani, moamollani~ (ylisen lintuja, vievät mennessään terveiset tuonpuoleiseen)
~aiga jouduu~
~matku jouduu~
~kunne lähtietäh, sinne i jovvutah~ (hyvin sanottu)
~jouvuimma pappie soutamah~ (arjalaisten elämä perustuu itsensä palveluttamiseen ja palvelusta valittamiseen, alin mahdollinen ihmislajin muoto)
~jouduo yöksyksih~
~edgo kodvaizekse jovvahtazih minul käymäh~ (jovvaha mie)
~jovvatatko minul kirvehen~ (vieraan lainata (loan) sanan kotoperäisiä vastineita)
~jovvatti veitsen~
~midä sie mium peäl jouvitteled da juonitteled~
~tämä oli matka jouvukaz, vasta lähimmö, jo i tulimmo~
~jouvuksissa ollah~ (lähtövalmiina)
~jovakko tuuli~ (kova)
~tulou märtkä seä, tunturit jovatah~ (kaikuvat, soivat)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~minul oli äjjy nagrehen siemendy ga kyläh dagelin~ (anteliaisuus)
~juamal tuli vastah häi minul~ (juoma=veronkantajia varten rakennettu kärrytie, maanteiden likaisesta alkuperästä)
~juamunieries~ (syvän veden nieriä)
~pakkani joamou jalat ta kohmou koprat~
~tuuli joantuu~ (yltyy)
~pilvi taivahalla alko juantuo ta siitä tuli saje~
~juablukkoa ei meilä kazva, a marjua kazvau ylen äijä~ (omenoita, puiden marjat)
~juablokkoa kazvatetah linnaz~ (omenapuiden vieraasta alkuperästä)
~häi on jaaroi komunistu~ (kiihkomielinen kommunisti, kommunismi=miten arjalaiset ymmärsivät luonnonkansoilla näkemänsä inhimilliset piirteet eli väärin)
~vähempi kaloa kun soatih nin silloij joattih pienemmällä vakalla, enämpi kun oli kaloa nin suuremmalla vakalla joattih~ (kalastaja jakaa saaliinsa, vrt. "kalan myyminen")
~oriehass on juodra~ (pähkinässä sydän)
~juaduhiine sieni~ (myrkyllinen)
~tuuli johahtelou~
~tsakku johahtih korvujuurez~ (hyttynen)
~tuli paloa johajau~
~pätsi lämbiey johajau~
~johakko seä, soannoogo järvel mennä~ (tuulinen)
~puut ku johatah, ei puutu kala~
~kossen johineh~ (kosken)
~koski johisou~
~tyhjän johun nosti minum peäle~ (kohun)
~se vanaha aikah siitä joijuttih~ (joiuttiin)
~ka kun nuotalla ta verkolla lähettih ni silloihan ne joiku~
~konsapa joijuttih - no ikävissäh, talvella siitä, ta riihtä puijessa, riihtä puijessahan se joiku toiset~
~ei se i sitä kaikki joikun~
~silloin akat joijuttih ta eänellä itettih~ (keväällä "suurella pesulla")
~ei meäm paikalla niinkänä joijuttu mium muistoh, voan Uhtujas joiku~
~ta pohjaseh päin kul läksi, sielä joijuttih~
~pyyl lihoa pantih joka kalah~ (hmm, sekoittaminen tabu)
~polvi muutah joga pojjas~
~jog aigoa lapsii kattsuo pidäy~
~dogainavozennu praazniekann om midä tah kummaa~ (jokaisessa kyläjuhlassa tapahtuu kummia, tappelut, puukotukset, raiskaukset, "hauskanpidon" vieraasta alkuperästä)
~jogahini sen tiedeä sto tozi o~ (tosi on!)
~brihatsud lähtiettih jogamies kezoil~ (kosimaan kesällä)
~sehän oli jokapäiväni meilä se leipomini~
~häi on meile dogapäiväine gostu~ (sukuun kuulumaton vieras=gostu=guest)
~jogavuodehine podusnoi om maksettavu~ (henkiraha, pakkoverotuksen alkumuotoja)
~mistä ennen dogi duoksi, siidä vielä oja tsurdzettau~ (hyvät teot muistetaan)
~jogi langieu järveh~ (vrt. sukulaisuussana lanko)
~hyö matatah dogia myö~
~joven suussa ongitan~ (Joensuu)
~vezi jovessa biriu~
~videlen dogee myö yläh~ (ylävirtaan)
~joven äbräz~
~joven ladvu~
~joen polvi~ (mutka)
~jogijeäl katso vedeh mänet~
~jogijeän jällez järvie kylmeä~
~jokikakkaraini~ (rentukka)
~jokikorteh~ (järvikorte)
~sanottih kum meiläki oli vanhoja miehijä, niitä jokimiehie, monta kesöä kun oli Murmanijjovella oltu ta koalettu~ (oltu jokisimpukoita pyytämässä)
~jogimygry~ (vesimyyrä)
~joginuottah kaloa soahah~
~joginurmet ollah jogiloijen varzilla~
~jogiparras vetty vaste~ (matalampi kuin jogiäbräz)
~dogipenger~
~hyö eletäh jogirannal~
~dogirannaz eletäh~
~jogisammal~ (joen pohjassa kasvava sammal, vai levä)
~jogisara on lattsu, suosara om pehmie vihvelön ker~ (sarasukuja)
~jogisara on leviembi suosaroa~
~jogisara~ (toisaalla keltainen kurjenmiekka, nimien paikallisuudesta)
~jogisiigoa verkol pyytäh~ (kaloista arvokkain)
~jogisorza, suurem om moizet, eäni on, kreä, kreä~ (eänestä lindu tunnetah)
~venehel ollez on yks randu jogitsurah, toine moarandah päi~
~jogitsural on hieru~ (kylä)
~jogiveneh pidää olla luja~
~jogivenehel kävelläh kalan soaloih ylähpäi jogie myö~ (kävellä veden päällä)
~jogivezi on vilu kezoida kylbie~ (sopivaa)
~dogivjuna~ (nahkiainen)
~jogäbräz on ylembä da jyrkembi parrastu~ (äyräs ja parras)
~ylen äijä oli oraviloja~ (ihmisen-paras-ystävä)
~jogo kyläss omat kegrid oldih~
~siell ol äijä dokkohie~ (jänisten polkuja)
~dänöin jokkoh~
~jokos, petran jälki~
~mieleh jolahtoa~ (juolahtaa)
~jolakko tuuli~ (kolea)
~ilma jolakoiduu~
~vezi virdoau, jolineh kuuluu jeäz alattsi~
~vezi jolizou matkoav~
~tyhjeä joliztah toizem peäle~
~hammasta joloistaa~ (särkee)
~pagizoo dommin doudavaa~
~hammasta kivisteä jomottoa~
~ei tässä ruveta tyhjeä kiistämäh ta jonnij joutavoa jankuttamah~
~rannal haugi seizoo jonnottoa~ (jököttää)
~heimokunnan nostatti minum peäl~
~itkemäh jorahtih ollalline andilahan ker~ (olallinen=kaaso, antilas=morsian)
~suomalaini enzin duumaittsou, midä duumainnou, da siidä jorahuttau sanuo~ (hiljaiset suomalaiset)
~pikkarani katso jorohoni ongeh puutui~ (kiiski)
~savu jorhuou~ (piipusta)
~jorei eäni~ (karkea, Jori=luonnenimi)
~amburiezem pezäs vai jorineh kuuluu~ (ampiaisen)
~heitä tyhjän jorizendu~ (jorina)
~joki juossa jorjottau~
~näin jäniksen jället, jouvuin joron joukkohil~
~nygöi olen joron jällil~ (eksyksissä, joro=puro)
~haugi lahukassa dorottau~ (lahukka=lahti)
~tänäpäi jorssii puutui verkkoloih~ (kiiskiä)
~jorssi laskoo magien liemen~
~jorssimmaimu~ (kiiskenpoikanen)
~jorsivomtsu on suurembaine kezävomtsoa~ (kiiskinuotta)
~moahrysöä panomah mänimä~ (maa ja vesirysät)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~jeäpogrebois pietäh kaloa da lihoa~ (jääkuopissa)
~jeäpurahat potokoiz rippuu~ (jääpuikot räystäistä, lainasana=kodassa ei ole räystäitä)
~tejjän räystähäz om pitkäd diäpurahat~
~jeäraguo on nygöi~ (railoja)
~egläi jiäraistu pani~ (satoi rakeita)
~ajanuh jeäroukam meän randoih~ (jääröykkiön)
~koira luuda jeärdeä~ (järsii)
~kyllä ne oli suuret jeäruoppahat kun se matehen kutu loppu~
~deeräväst koivusta om pee veitses~ (visaisesta)
~miun kodikumbarehella kazvettih ennen semmozie diärövie koivuloja~ (vanhoja pahkoittuneita koivuja)
~Karjalan koivu jiärvin kaikkieh on~ (karjua=itkeä, karjalaiset)
~jiäräväs koivuz laitah länget~
~jeäsydämes puuz on syväinlangu hapannuh~ (puun sydän lahonnut ja jäätynyt)
~siinä järvess oli kaloa, ta i hyvöä kaloa, jeäsiigoagi vieristäh soate puuttu jeän alda~ (jääsiika=jään alta pyydettävä talvisiika / jäistä vapautuneilla rannoilla pysyttelevä kevätsiika)
~hänel on syväin jeäskeläine, ei anna ni kelle pereä, ei ni kenel sanal lai~ (sukunimi Jääskeläinen)
~deäsärgi~ (jäiden lähdettyä pyydettävä kevätsärki)
~vihmui lumed otti, jeätandereks jäi piha~
~jeätanner on, ei soa ni kävellä~ (vrt. kevään ilmanlaadun pilaava, sorakuoppien omistajia rikastuttava "hiekottaminen")
~puud jeädelöitti, ku lämbiöy, sid ned jeät silistäh kirvotah eäre~
~deätez on niityl~ (jäätikkö)
~järven on tän yön jeädänyh~
~parran jeädi~
~jeän jeädi, uhkun kylmi~
~rozad jeädi röttsy matkatez~ (kasvot räntäsade, yhdyssanojen vieraudesta)
~joven diädi~
~lumi lähti, jeätikkä on nurmel~
~pihad on jeätikäd vihmuhuo~ (sade jäädyttänyt)
~jeätikk om moine, ei soa ni jaloilleh pyzyö~
~äl aja heboa diätiköle, livestyy~ (livetä)
~pitkä kevät tulou kuin om pität jeätorahat~ (jääpuikoista ennustetaan)
~jeätsiiru on rannal, menn ei soa~ (ohut jää)
~jeätsilu~ (jäänsirpale)
~jeätteä pideä, ei pie kaikkie höhlätä~ (säästää, tuhlata, vrt. nykyajan tuhlaamista hyveenä pitävät ihmishirviöt, "kuluttajat")
~pideä toizeks sovakse jeätteä~ (varavaatteeksi)
~deätä minul rokkoa, älä kaikkie syö~ (rokkaa)
~jogo mäin jiätittö, huomei tulemmo tsuruamah~ (laskemaan mäkeä)
~jeätuohustu potokoiz rippuu keväizil~ (jääpuikkoja räystäistä)
~aina souvamma ta jeätyy airot ta kirvehellä kopahutamma, ne lumet jeäp pois~
~eikä se jeätyt, se ei jeätyt ni konsa~ (tuohesta tehty nuora)
~jogi jiädy vilulla~
~jeätäjäskeli~ (suksikeli)
~jeädävyz oli hiihdeä~ (hankiaiskeli)
~nyt tuloo jiädäys, lumem pinnan jiädäy~
~diädävyz on tänäpäi, kebjen on ajoa~
~diätöi koht on koskes, kuz virdu kävyy äjjäl~ (sukunimet Koskinen ja Virtanen)
~jeätörtty~ (jääpuikoilla äijä nimiä)
~pimiez ajettih, jeävanah meni hebo~ (railoon, pimeällä tekemisen luonnottomuudesta)
~jeäverkkuu katsotah~
~a silloin neät myö kuj jeäverkkuo pitimä nin siikoa myö pyytimä~ (siika uralilaisilla kansoilla lohta arvokkaampi)
~sulhasen assa oj jeävitty vanhemmilla, siitä savotimma häitä loatimah~ (ilmoitettu)
~vuota vai minä däävin tämän dielon, ga dovvut vastaamah~ (annan tiedon ilmi, arjalaisten hirmuvalta loi maahan kammottavan ilmiantajien perinteen, suomalainen ei "anna ilmi", suomalainen "pääsee tasoihin")
~diävii vellam maksoa kuum peräz~ (vrt. arjalaisten nimiä kantavat "perintätoimistot", missä riistettävää siellä valkoisia mustalaisia)
~ei iäntäh jiävi~ (on hiljaa)
~em mie ruohi iändä jiävie~
~tuuldu myryöy~ (myryää, myräkkä)
~ei paha peittos synny, itse i jeävih~ (pahat teot tulevat ilmi, vrt. tämän päiväkirjan tarkoitus)
~on händy redusilmeä joga tilaz, ga jeävei ei~ (alisen haltija=retusilmä)
~hänellä jiävittsi metsän izändä~ (näyttäytyi)
~jo reäpöi jeävitteleheze, nuotal pidäy kävvä illal~ (muikku alkanut näyttäytyä)
~vienhardii kui jiävitteleh, ga kenentaht ottau~ (vedenhaltija näyttäytyessään)
~pitäis lähtie herroilla jeävittyö~ (arjalaiset pitävät siitä kun heille käydään ilmottautumassa, se saa heidät tuntemaan itsensä tärkeiksi)
~vesi on jeävyksissä~
~parda on jeävyksis, ei soa ni paissa~
~helmad jeävyksis kolizoo~
~ylen oli vilu, mellitsän jeävytti~ (kaiken)
~jiekishyleh, suuri norppa~ (suuri uroshylje, harmaahylje)
~ei tämä oruza diesvuitse~ (haulikko toimi, tuliaseiden vieraasta alkuperästä)
~nousi tyttö seisomah ta rupesi pakajamah~
~sivoin vassad~ (hea!)
~jo ei kyzy enämbi, jo tiddusti~ (ymmärsi, kansanperinteen kerääjä)
~do on vijjes vezi vaasas~ (kaukainen sukulainen)
~jaakatah~ (pyydetään juksalla turskaa)
~juakkori pidäy laskie, veneh azettuu~ (anchoreiden vieraudesta)
~ei pie tuoh doalaa männä~ (jäässä olevaan sulaan kohtaan)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~yhteh jadah laskimma verkot~ (jonoon)
~kirves pidäz jatkattua sepäs~ (vieras materiaali vaatii vieraan tekijän, kotoperäiset kirveet kivikirveitä)
~omasta rauvasta paniin jaton~ (oma rauta=suorauta)
~kehtoad riitoa jatkella~ (ei kuulu tapoihin)
~ennen vanhaz leivän jatkuo soadih jägäläs~ (mihinpä ennen leipiä)
~paginan jatkokse vie sanazen sanoi~
~soboa jatkau, tostu moadu panoo~ (vaatteeseen toista maata eli väriä, maavärit, väri myöhäinen lainasana)
~toine sanan jatkoa, ei lope häi~ (jatkaa riitaa)
~häi datkoi matkaa ielleh~
~siitähän se rupei kananaskelem päivässä jatkumah se päivä~ (loppiaisesta, kenen askeleen ennen kanoja)
~kuin vain jatkunou vihmoa, tulou vielä rövänne~ (migäh)
~päivy gu seizou, eigo jatku eigo lyhene~ (päivänseisaus)
~nuora lyhyd on, pidäh jatkuo~
~kehtoau jatkuttoa, johäi mie kerran sanoin~ (jankuttaa)
~kerran ku sanoin ga usso~
~koira syöö jatustoa~
~jauhoz leibeä azutah~ (vrt. lainasana leipoa)
~heitetäh vualittu leiby liikkumah~ (nousemaan)
~voaralaizet~ (voarois asuvat)
~jauhota Iivan miun rugehuot hienommaks~ (missä välistä vedettävää, siellä arjalaisia, vrt. "edistys", "kehitys")
~mie jauhotiin ruista mellitsällä~ (vieraan mylly (mill) sanan itäinen vastine)
~konzu oli kalliz leiby, itse jauhoin käzikivil~ (hyvä!)
~minä talkunukset dauhoin käzikivel~
~sormie äikitteä jaukuttoa~ (kivistää)
~hammasta jauvahutti kivisteä~
~aizukello javizou~ (kulkunen)
~jeezeli nähnet händy, sano hänel tervehytty~ (jos-sanan alkuperästä)
~päivä toanne mäni jemimpilveh~ (mustaan pilveen)
~päivy painui jemimpilveh~ (Jenin vai Numin)
~lähetäh gulaimah jereynäh~ (vieraiden asuttamat jereynät ja omat sukukylät)
~akkani pajuo hellerrytteä~ (laulaa laulua)
~jeroploanad ollah moized lendelijät taivahaz~ (ilmakehää tuhoavat aeroplanet)
~briha pullon sai, suluhaziks käi, akkoa ei puuttunuh~ (rukkaset)
~sem päivän jällez petoihuoz magoammo~ (pirtti=petäjähuone)
~jiä on illenellä~
~kaloja käytih iskemässä deän alda~
~järvez jeä lähti~
~jeäd on hiluzil~ (kevätjää)
~ajellah jiädä mytten~
~libie, kierä jeä~
~jiän rompeh~ (hyyhmä)
~miez meni diälöin keskeh~ (putosi jäihin)
~diäm pinnaz matikad ujjellah~
~a kun tuli semmoni kalvo silmäm peällä sanottih jeä tuli silmäm peällä~
~jeähini puras~ (tuura)
~on hieno jeähyt, ei kanna~
~hoikkazen diähyön kylmi~ (ohuen)
~haugi ku kuoloo ka hambahat mualhäi jiähäh~ (jättää hampaat jälkeensä, vertauskuva)
~ei jiänyt kun sulka käteh~ (vertauskuvat luonnosta)
~ukosta däi kuuhizeksi vattsah~ (mies lähti raskauden kestettyä kuukauden)
~zakon jäi voimah~ (laki jäi voimaan, zakottamisen eli lakien säätämisen todellinen tarkoitus ei ole tehdä maailmasta parempaa paikkaa vaan kerätä rahaa ja estää kaikki (aito) erilaisuus pakottamalla ihmiset samaan muottiin)
~jiäkiä tervehekse~
~hyvästi deägeä~
~jeägäs silleh, enämb en pagize~
~jeägäh toizeh aigah~
~jeänyh jällem pideä~ (seuraa jälkiä pitkin)
~soahah sotkaj jeäjittsöjä~ (sotkan munia)
~jeädändälläh on järvi~ (jäätymäisillään)
~jiäkeliz ol hyvä kävvä Sordavalah~ (elä sind mäne)
~vai on ajella hyvä jeäkelil~
~deäkengy, stob ei nuatal olles surehtuz jalgu~ (jääkengissä neljä terävää piikkiä)
~tulet tänne kui jeäkondie~ (tarunomaiset karjalan jääkarhut)
~kävittägö jiäkonttie heittämäh iäreh~ (heittämässä talviturkin, karhujen tavoista omaksuttua käytöstä)
~miul viel jiäkontt on heittämättä~
~lapsi ku ei rodinuh terväh, sid jeäksimmöz tsasounah tuohustu panemah~ (alkujaan suojelus tai syntymähaltijan puuhun)
~mie jeäksiyhyin jotta en ijässäh lähe pahalla jiällä~ (heikoille jäille)
~hyppiä jiälautal~
~lähemmö jeämatkal poikki järves~
~puoli virstastu on jiämatkua~ (jäämatka ja maamatka)
~jäi jiämisty hänez~ (perintöä=jäämistöä)
~izän jeänöksen otti kodavävy~
~lykkeä koiril jeänykset~ (tähteet)
~jeänyspalat koiril annetah~
~ei muuta kun käsilläni pitäyhyij jeäm pankassa ta niim peäsiv vaij jeäm peällä yksinäni~ (jäihin pudonnut)
~jeämpankal sotkad issutah~ (jään reunalla)
~jiämpezijäizie ku pitäy, enzi vuodena tulou hyvä vuozi~ (sateen pestessä jäältä lumet)
~jiämpotkiene~ (västäräkki=potkii pois jäät)
~jeämpotkiitsiutsoin jeävihyy yheksis suutkih jeä lähtöy~ (tsiutsoi=västäräkki?)
~jeäntsiittien kylmi järveh~ (riitteen)
~jeänuottu on suurembi ku kezänuottu~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~sinn on hevozmatkua viizi virstua, a jalgumatkua viistostu virstua~ (ok)
~ota jalgumiesty regeh~ (avuliaisuus)
~jalgunivel om polves ketsoiluuhuol luo alahan~
~yhtel on oigei jalgu da toizel on hura jalgu palttinal~ (hääparilla valkoisen maahan asetetun kankaan päällä)
~kudai enzimäi polgou jalgupaltinale ventsajjes, se ottav i vanhemboan~ (hääuskomuksia, ventsa=vieraan vihkiä-sanan vieras itäinen vastine)
~jalgubatikaz i käin sinne~ (hyvä!)
~sellälleh mollemmat, jallad ylähän, iskietäh vassakkah jalgoi, voitettu mänöö peälaelleh~ (jalkapaini)
~jalgurihmas kätkytty liikutetah jallal~
~tänäpäi olin halguo piluamas~ (vrt. lainasana sahata, saw)
~jalgusuondu vedäy~ (syö suolaista)
~kolme kovoa on lapsel, hänel on gora hammastavvis, i jallal ottajes jalgutavvis~
~onhäi sinne jalgitie, sidä myöte lähten~ (muita teitä ei tarvitakaan, ehkä pari tunnelein ympäröityä ekojunaa)
~jalgavu miez on, sipakk on astumah~
~nämä on nyt suksed jalgavazet, pädöö hiihteä~
~paha on hiihteä jalgava suksi~ (käyrä?)
~katso jo on suksi jalgavoittunuh, pideä ottoa pois~ (kuivumasta)
~aigazeh jalgavuin, sid ev voinnuh enämbi nukkua~
~jalgeuvuin tänpiänä~ (jalkautua=herätä)
~jalgevuksiz olem monet kerdoi yöl, eihäi soa yhtel kyllel moata~ (luonnoton orjatyö tuhonnut jo monen sukupolven terveyden)
~Anni miun jalgevutti, uksen ku avai ryötskäi~
~sinä minun jalgevutid, tuled keskyön aigah~
~jalo taht on juvva~ (janoisella)
~jalo eäni~ (kova ääni)
~kontie matkai hillakkaiseh~
~laps jalloitteleheze, kävelemäh rubiou~
~jalloittelemine on rungal hyveä~ (istuminen pahua, vrt. arjalaisten "koululiikunta", "työpaikkaliikunta")
~kodavävykse puutui~ (kun mies muutti asumaan tytön perheen luokse)
~pidäy hebuo jalloituttoa, seizoi konusiz~ (vrt. lainasana talli, stable)
~se om miez jalotoi, ei taht äjjeä~ (vaatimaton)
~vejen jama~ (raja virran ja tyynen välillä)
~tuulizviehkuri jamahtih~
~tuuli jamahutti~
~tyttöä villai kasoiz~ (tukisti)
~jame pidäy riitsie da verko kohendoa~ (jame=kahden verkon liitos)
~jamelangu~ (lanka jolla verkot jamotaan yhteen)
~jamenuorazet merezih~ (merran nielua tukeva lanka)
~damesolmu~ (solmu jolla verkkoja liitetään yhteen)
~regi vieröy jamkkah~ (kuoppaan)
~vardoitse jamkas, k ei regi koavu~
~anna mutsoi jammerduu, jallantilan azettau~ (miniän kotiutua)
~soiton jamu kuuluu, ken tulloo soiton ker~
~siinä siitä kallivolla nuotta jamottih yhteh~
~pidäiz verkot jamuo yhteh nuottah~
~sellyksed jamotah nuottah~ (paulat)
~nygöi on nuotan brujat, povi on, rinnat, vallat, kotkelot, nygöi vai damua pidää, dai nuottu valmis~ (nuotan osia)
~uni jamoo silmie umbeh~ (jamoa=yhdistää)
~on roindatilal tukad jamonuh yhteh, ku ilmoin oal yhteh olemmo yhtynyh~ (jos halutaan että lapsista tulee pari liitetään hiukset yhteen syntymäsijalla)
~janhus~ (havupuun kova puuaines, lyly)
~suksi vuotti uutta lunta, lyly liukasta lipuva, janhus hankea jaloa~
~tyhjeä kiistämäh ta jonnij joutavoa jankuttamah~
~milma janottau niin kovasta~
~neidine hyväks emändäks jandevui~ (vrt. "itsenäiseksi uranaiseksi" miehen johtamaan "firmaan")
~neidizet piettih kaglaz jantariloi~ (meripihkahelmiä)
~kaglas piettih janttarihelmyizii~
~lapsud on tsoma ku janttarine~
~on aiga jantukka, ei sidä tuuli lyki~ (lyhyt ja lihava)
~vuassu ku pannah jandumah, sit häi väittyy~ (kalja käymään)
~uvvez vuvvez janvara~ (natsien uusi vuosi januaryssä)
~kuvvendel päiväl janvarkuul on vieristy~ (loppiainen, vieraat kuut, vieraat juhlat)
~yhty suknoa ollah ukko d akku~ (samanlaisia)
~jarkoi on vikateh~ (jäykkä, kova)
~sanal on jarkoi~ (tyly, töykeä, luonnenimi Jarkko)
~jargoipaginaine~ (jyrkkäpuheinen)
~vieristän jarmankaz olin, Anuksenlinnaz~ (loppiaismarkkinoilla, missä linnoja siellä manneja, "kauppa", "talous")
~olet hyvä jaro kun juaristelet siinä~ (uppiniskainen)
~jarskahtih kiveh regi~
~loittsoo jasattaa~ (loitsii)
~jasokaz on uksi~ (ovi haassa)
~no se jassakoittsou hos mitä, ilmanikuni tyhjän seikkuittsija~
~jazvukka kuin sig on, eläu heän norissa metsässä~ (villisika)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~enzistä ivystä lieu sulo, a siidä luajitah olutta sulosta~ (ruisålut vieraista torajuomista vanhin)
~idu on ijätetty ruiz, pätsiz umbipäis havvutettu~ (idu=ruismallas)
~syömmö täz idustu hyveä~ (heittäkeä lintuloil)
~ongo korrottajaizeni lapsi korvankuuluvil, ongo savistajaizeni lapsi sanoil suadavutilaizil, idvojaizeni lapsi silmil nähtävinny~ (itkuvirsien rakennetta)
~niin hyö lähettih yksi itäh, toini länteh~
~ijästä vihma nouzoo~ (itä=east, oikea nimi päivästä)
~ken on iukattsu, se on annattsu~ (perinteiseen neidon rooliin kuului esittää "vastahakoista", vrt. maitorauhaset esillä kulkevat länsimaiset naisen irvikuvat)
~mehed on leibymehed~ (mehed=outo sadetta tarkoittava sana)
~jahahtih sanomah~
~jahahtih riidelemäh~
~tuuli jahajau~
~pidi aiga jahakan~ (vieraan riita-sanan (arjalaisten strid=sota) kotoperäisiä vähemmän murhanhimoisia vastineita)
~midä nygöi mostu jahakkua piettö~
~jaharmo~ (tottelematon lapsi)
~vai tsuaripaikas jahtattih kondieloi~ (vain venäläiset jahtaavat karhuja, alkujaan vain jäniksestä polveutuvat pyytävät karhuja, karhu=toisen ugrien alkuheimon (por) totemistinen esivanhempi=puolien nykysuomalaisten totemistinen sukulainen=miksi karhua voi pyytää vain puolet suomalaisista)
~kogonazem päivän dahtazimma hirvie~ (kun taas hirvi on vain yhden suvun (hirvoset) totemistinen esivanhempi, miksi hirveä voi pyytää suurin osa suomalaisista)
~mehläzem pezäs kuuluu jahineh~ (ennen "metsänhoitoa" suomen metsät täynnä elämää, nyt jäljellä vain aavemaisia mäntyplantaaseja)
~nokka slobizoo, veneh männä jahizoo~
~amburiezem pezäs jahistah~ (mehlänen ja ampuriainen)
~tuulou jahizou~
~tsakata jahizuttoa~ (toruu)
~semmoni jahlikka~ (pyöreä lapsi)
~lumi jahmou~ (kovettuu)
~noagloa jahmuttoa kurikal~ (vieraita nauloja (nail) edelsivät kotoperäiset puutapit)
~kuuluu puijen jahu~
~jahuu pietäh~ (riitaa)
~veneh jahuou pohjassa~ (raapii, ottaa kiinni)
~luu jeäy jakajan käteh~
~jagajazed piettih~ (suomalainen tasajako=aito tasajako, kristillinen tasajako=kerätään valtavat määrät rahaa pakottamalla aikaan saatujen valtarakenteiden avulla ("kirkollisvero"), pidetään suurin osa rahoista itse (sairaiden valtarakenteiden ylläpitämiseen) ja käytetään loput köyhien ihmisten käännyttämiseen ("kehitysapu"))
~siul on hural jagavus~ (hura=vasen)
~ei pyyssä kahekse jakuo~ (pienten lintujen metsästämisen järjettömyydestä, vrt. kesyjä lapin lintuja winchestereillään massamurhaavat läskimahaiset viikonloppumetsästäjät)
~kylyssä pitäy jaksautuo ihan alattsi~ (kylpeminen=esivanhempien ja luojahenkien kanssa yhtymistä=suoritetaan luojan luomassa asussa)
~kum metsässä eksyimä, jaksauvuttih alattsi ta voattiet murnin keännettih~ (käännettiin vaatteet nurin)
~oli mieli kezoi kylbie, tuulda ku viimai, en ni vedeh tarrennuh~ ("uimarantojen" vieraudesta, kotimainen uimaperinne=mennään saunasta jokeen)
~kyllä mie yskän ymmärrän, vaik en jaksa rygie~ (tämänlaiset sananlaskut lainaa, puujalkahuumori=arjalaisten huumoria, vrt. vakavaksi vetävät "stand upit")
~jaksa voattiet~ (jaksa=riisu)
~mie dalgoja jaksan~ (riisun kenkiä, vanhimmat vaatteiden nimet=ruumiinosien nimiä, valmistettiin eläinten vastaavista kohdista)
~jallakkah moattih mutsoi da suluhani~ (jalat lomitusten)
~regyöz on jallaksuod~ (mistä puusta)
~palttim minul varrastettih, täz on jallanjälgi lumez~ (1000 vuotta valkoisten mustalaisten naapureina)
~jallankohtu~ (jalan paikka suksessa, päläs)
~kolosumpohju pannas suksiloih jallantiloih, sid ei lumi tartu~
~jallammeärän ottau, ku kengii rubiov ombelemah~ (jalan mitat)
~piätsköin nähtyö keveäl, pidäy jallansijois silmät pestä~ (hmm)
~minä lähten regeh jallastu suamah mettsäh~ (koivupuusta)
~sid on velleksed ku rien jallaksed~ (samannäköiset)
~pidäz nahkua suaha, luadie jallatsimet~ (jallatsin=kenkä)
~kul lapsella jaloista väki mäni, ei yhtänä kyvennyh jaloillah, ni sitä sanottih jotta eltta ol jaloissa~
~kiveh kul lyöt varpahar, siihki pitäy puhuo~ (puhaltamalla parantaminen)
~katso miul on viijen vuuven vanhat kengäd jallassa~ (vrt. kaupan yhden kesän kestävät kertakäyttökengät)
~jallad rissaz moatttih mutsoi da suluhani~
~mie tallain siun jallalla~ (auts)
~pusta jallad, älä lumen ker perttih mene~ (siisteys)
~juoksi min jalg otti~ (minkä pääsi)
~unem magoan tävven, ziivatat k on siivoz, lapset tolkuz~ (emännän mielenrauha)
~nejjisty katsotah piädy myö, brihoa jalgoi myö~
~vieläkö on päivä jalalla~ (valoisaa)
~laps jalgoa ottoa~ (opettelee kävelemään)
~jalguhaudiez on pelvassiemendy da hilvelzysheineä, net hiilavalleh ribuh pannah da kriepitäh jalgah~ (jalkahauteeseen pellavansiemeniä ja vanamoita kuumaan riepuun käärittynä)
~kätkyöz jalguhiihnaz jallal liikutetah kätkytty~
~on i päiväne jalgazessa, ei laskietsen~
~hiän tuli metsästä jalgazin~ (pyhä paikka)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~toas oliz nygöi izätedrie, kuz emätedred oldaneh~ (lienöykö pesäz?)
~izättsy kazi~ (kollikissa)
~izätsys kalas om maidoo~ (maitia)
~izättsy reboi~ (oikea metsästäjä erottaa eläinten sukupuolen)
~izättsy jänöi~
~izättömytty lapsed valdavuttih~ (isättömät lapset tulivat vallattomiksi, vrt. nykyajan isälliset isättömät lapset)
~izättömii lapsii pidäz auttua~
~kuzb izä ukkoz on~
~itara on vähän emäntä, visu pikkusen pitäjä~
~olet melgein idara~ (melkein, vrt. nykyajan pennejään kartanoissaan laskevat "suomalaiset")
~yhtä moata mantsim marjat, yhtä ilmoa itikät~
~itikkeä perttih tulou~
~kezäl on äjjy itikkää, ne puretellah~ (juuh)
~tulkah moalla matikkaisie, ilmoilla itikkäisie~
~itikkäini~
~suluhaista on igävä mutsoil, sidä itkeksie~ (mutsoi=nuori vaimo)
~ei ole lasta itkemätöintä, eikä kankasta katkiematointa~
~pieni lapsi itennän jälgeh tikkau~
~lope itkendy, ei itkul dielo parane~ (olo vai elo)
~elä lasta itkettele, opi azettoa~
~itkettelijän ker tuli~ (itkuvirsiä itkevän naisen kanssa)
~milma itettäy~
~mibo sinuo itketteä~
~on Venal itketetty rahvastu~ (itketetty kansaa=sodat, vainot)
~hyvin vanhathan ne oli itetty itse~ (itkeneet itse omat hääitkunsa)
~itkettäjä tuli, pideä ruveta svoadbuo pidämäh~ (kylähäiden vieraasta alkuperästä)
~itketys heitetäh, kuzb on käz iskietty, lujuz laittu~
~konz itketytti, sid itkiettih~ (haudoilla)
~sypiemmästä (ankarasti) jos sanot, niim mie itkeyvyn kerrassa~ (ankarasti sanomisen vieraudesta)
~vuosi nainutta nakretah, kaksi kuollutta itetäh~
~iten ihalaisie aikasie, pois männehie murehin~
~lapsi itköy da klikkoau itkiessäh~
~mil suul nagrat, sil i itket~ (itku pitkästä ilosta)
~itki tuatan kuolendoa~
~ken kui eleä, muga itköy~ (kukin itkee itkuvirren oman elämänsä sanoilla, vrt. toisten sanoja aivottomasti toistavat "poplaulut")
~virtt itkietäh kuoliel, da miehel menijäl, enn itkiettih dai hätken nägemättömäl~ (kun ei oltu nähty pitkään aikaan)
~hete itköy koko talven~ (pysyy sulana)
~moa itköy~ (heinikossa vettä)
~ikkunat itkietäh vihmasta~ (elävä_ikkuna)
~mieki olen kuulluk kyllä montaki itkijie vain em mie semmoista itkijeä kun se, talvisen yön yhteh palah aivan huhuou~ (parhaat laulajat saattoivat laulaa koko yön)
~itkiäl silmih, pagenial jalgoih älä katso~
~miuv vellem naisem moamo, se oli itkijä~ (nainen=vaimo, vaimo=wife)
~katso lapsen itkissytit~
~ihopeät kubissuh itun iellä~
~itkul ottoa syömizen, ei muiten kyzy~ (lapsi)
~katso itkuu vai puzerdau~
~itkuu pinahtah~ (pillahtaa)
~itkuza lapsi~
~ku itkunaiga on, ga itkettäh~
~synnymmuan aigah~ (joulun ja loppiaisen välinen aika)
~hukan ku unis tappau, sid roih itkunkeräine elaigu~ (susien tappamisen vieraudesta, susien vainoaminen sai alkunsa vieraasta karjanhoidosta, sitä ennen susia pidettiin "sukulaisina" ja "koirien antajina")
~ken tuagieh itköö, sidä sanotah itkuri~
~midäbö oled itkusilmis~
~midäbo oled itkusuulois~
~elä liekuta tyhjiä kätkytty, itkutsud lapsed roih~ (tulee itkuisa lapsi)
~pidäy hillaizeh laps vastata roindusijal, sid ei laps rodei itkuttsu~ (syntymäsijalla)
~itseki Metsän emäntä nousi koivun konkelvolla tuota iluo kuulomahe~
~itse koira hoavah nuolou~ (oma hoito=paras hoito, arjalaisen "lääketieteen" todellinen tarkoitus ei ole parantaa vaan tehdä rahaa parantamisella)
~itse izä lähtöö, ei työnnä poigie~ (lapsityövoiman käyttämisen vieraudesta)
~tuloo itse otsan ker tänne~ (otsan kera=henkilökohtaisesti)
~äjjämpeän ittsenä~ (varsinaisena juhlapäivänä)
~itse minä tijjän, midä minä tijjän~ (oma tieto, vrt. rahan avulla valheita ylläpitävä "julkinen sana")
~käveli pruazniekan itsenä~ (vasten ja itsenä, yleinen juhlaa (ruotsin jul) tarkoittava sana lainaa, ehkä koska kaikilla omakantaisilla juhlilla omat nimet)
~kuolem ei ole itsessäi~ (omasta tahdosta kiinni)
~siid on itsen jälled, ken lienöö astunuh~ (varjosielu itse)
~ittsie vaste e ule vihane koiru~ (omalle perheelle)
~sagenah sidä tihii lendelöy metsäs~ (sukunimi Tihi-nen, hyttysen väki, hyttysen lapset)
~elä kiitä ittsiedäs, anna toine kiitteä~
~hiän duumaittsoo ittsie myöte~
~kudai ittsie kattsoo, se vardoitseh~
~sinä otad joga kohtan todeh, da ittsehez otad~ (tosikkomaisuuden eli itseensä ottamisen vieraudesta)
~omaz itsez olen kylläine~ (vrt. arjalaisten sisäisesti tyhjiä ihmisiä suoltava "koululaitos", arjalaiset inhoavat henkistä tasapainoa koska se "vähentää myyntiä")
~jo on tsoalavunnuh (harmaantunut), itse on nuori~
~itse on keyhy, ga hyvän syöy da hyvän juov yhtelleh~ (olen köyhä rikas)
~tuumoaa itsekseh~ (tuumailun tärkeydestä)
~olen itsekseh, en lähe hänen ker~ (parempi itsekseen kuin väärän ihmisen keralla)
~häi itsekseh pagizoo, dorogal astuu da börböttää~ (dorogat eli kylät eli kaupungit täynnä itsekseen puhuvia, sairas elinympäristö tuottaa sairaita ihmisiä)
~virii tuohuz itsekseh~ (elävä_tuli)
~itseksi loajittih, ei myödäväksi~ (vain arjalaiset myyvät tavaroitaan, manneja kun ovat)
~eig ole käskylästy eigo kazakkoa, kai ollah oman käin oal~ (vain arjalaiset teettävät työnsä toisilla, manneja kun ovat)
~itsemieline ottav omal nenäl~ (itsepäisyys)
~itsemmaido om paraz lapsil, sil eläy laps parahali~ (äidinmaito)
~Kosti on itsennimi~ (etunimi)
~itsembartsoi~ (suolaheinä)
~lemb on omaz itsez, omaz eländäz, omiz virroiz, omaz itsempiendäz, omaz kielez~
~itsembutkez vespisselie laitah~
~itsembutk on järiembi koirambutkie~ (karhunputki)
~itsensieni~ (syötäväksi kelpaava sieni)
~kudamaz on loukod läbi kannaz, ned on itsensiened~
~itsensuga~ (itsen ja hiuksien yhteydestä)
~itsepeässäh meni sille miehel, ei ni ken myvvitännyh~
~itsepeästää rubei ombelomaa~ (kotoperäinen oppiminen lähtee omasta vapaasta tahdosta, vrt. arjalaisten tyrkyttämiseen ja pakottamiseen perustuva oppivelvollisuus)
~itsepäisty akkua ni kenen ei pidäz ottua~
~itsepäineh eläy, tostu rinnal ei pie~ (itsepäinen elää itsepäineen)
~ole itsepäivilleh, muudu ni mid älä tiddä~ (lapselle)
~itsetöin~ (orpo)
~itseväil viettih hangie myö, ei hebua olluh~ (hevoisten käytön vieraudesta)
~ihan itseväkizin vetimä nuottarejen~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~eglem mie käym matikan izussa~
~lehmy meni iskuh~ (teurastettavaksi, lehmien pitäminen turkkilaisilta kansoilta omaksuttua perinnettä, pohjoisessa luonnotonta ja väärin eläimiä kohtaan)
~lenti kokko koilisesta, sulka-lintu suven alta, isku-lintu ilman alta, havu-lintu huavikolta~
~häi mintahto iskuusam pideä~ (narrata)
~sinä tyttö vardojje, sinun izmenii (pettää) netse briha~ (varokaa kohteliailta vaikuttavia etelän brihoja)
~toinetost ei pie izmenie~
~miuz ei ole izmeneä~ (kaikki pettämiseen (betray) ja valehteluun (false) liittyvät sanat lainaa valkoisilta mustalaisilta)
~em tiijä izoida ni emoida~ (isän tietoja, emon tietoja, en mitään)
~nämä parid on izossinat~ (isän peruja)
~izousinad loppih, uuttu pidäy loadie~
~ispehtor, kabakkoim peälikkö~ (kapakoiden ja tarkastajien vieraudesta, luoda ongelmia ja alkaa sitten "valvoa" ja "korjata" niitä = arjalaisten "kehitys")
~ispehtor skoliem piel~ (koulutarkastaja, ks. edellinen)
~muloi murginale, losatka lounaele, isakka ildazele~ (ruoka-aikojen nimiä)
~koppalo bokottau, issuksiu puussa~
~ei nägyy issunda auta, pidäy ruveta ruadamah~ (työtä tehdään kun-on-pakko, vrt. elämänvastainen turha työ, työn tekeminen työn vuoksi)
~gryhnäh meni istundoa selgy~ (selkä pilalle istumisesta, suomalaisten selkävaivojen alkuperästä)
~kodvaizen istun täz~
~äkrähii pitää heittöö issuttajaisiksi~ (jättää siemennauriita)
~istuttajazet pidäv istuttoa ogorodah~ (puutarhan vieraasta alkuperästä)
~issutam polvellani~
~emändä issutti syömäh~
~kymmenkunda vuott on siidä kun enzimästä kerdua meän kylässä mettsiä issutettih~ (puiden istuttamisen myöhäisestä alkuperästä, kun ei ahnehdi ei tarvitse "istuttaa", vrt. arjalaisten elämää tuhoava "metsänhoito")
~issuttoa kartofkoa, joablokkoa, luukkuo, ogutsua~ (omenaa, sipulia, kurkkua, kaikki istutettavien lajien nimet lainaa=istuttaminen lainaa)
~taimed istutetah, nagris puhujen kylvetäh~ (sana oma, sanan kohde vieras, sana nauris (ner) tarkoittanut alkujaan sembramännyn siementä joka uralilaisten kansojen tärkeimpiä kasvisperäisiä ruokia, kerätään talvivarastoon suurin määrin)
~akat osai issuttoa helmet häntih~ (helmet morsiamen päähineeseen)
~istoutukkua, jaksautukkua vierahat~
~teil kävyy äjjy istujua~ (vieraita)
~istu ku illenned, ole ku olla voinet~
~hämyy istutah~
~kuolied istutah kolm yödy~ (wake=arjalaisten tapoja, uralilaiset hautaavat samana päivänä)
~kivi istuu tievieressä~ (elävä_kivi)
~pardu istuu levval~ (elävä_parta)
~herrad oigevutt issutah~ (herrojen oikeus, vrt. arjalaisten suosima "oikkis")
~hänel piäl sovad istuu hyvin~
~kondie tuli perttih da istuoti~ (ohhoh)
~annahan istuollah peätäs suvit ka vielä vanhaksepiijakse jeät~
~syö istuolleh, a elä seizualleh~
~pideä istuollakseh kodvani, väzytteä~
~istuuvu miula polvella~
~poika istuutu selkäh linnulla~ (vesilinnut)
~hyvä on toisen housuloil tuleh istuvuo~
~izvestie tuli jotta pidäy soldataksi mennä~ (kutsuntojen sairaasta alkuperästä, jokainen suomalainen joka menee armeijaan vapaaehtoisesti on häpeäksi niille sadoille tuhansille jotka vietiin vieraisiin sotiin pakolla)
~tämä laps on izän tsurah~ (izän kandah, isänsä näköinen)
~umbikabju hirv on izähirvi~ (vrt. nykyajan emähirviä ja raskaana olevia hirviä ampuvat metsästäjien irvikuvat)
~mis on emäkoirua, siellä i izäkoirua~
~käitkö miehel mändyö izäläh~ (isälässä=naisen vanhempien luona)
~izäläz olin käymäs toatan kanzoiz~
~herroi sanotah izännimel~ (miehen eli miehen isän nimen ottamisen vieraudesta, suomalainen toteeminimi (hirvonen, kettunen) kestää läpi elämän)
~tsuari izändöitsöv Venam muadu~ (itäisten arjalaisten kammottava hirmuhallitsija)
~issutko isännän hyvyttä, vain emännän rakkahutta~
~se piti tuli loatie, niv vasta silloin oli isäntä kun tulen sai~ (saaliin hallitsija kaadon jälkeen)
~izändiä myö koiru haukkuu~
~moalla, veillä, metsässä, dogo sijass on izändä~ (haltija)
~izäpyy~ (koiraspyy)
~izäsorzan ammuid~ (naaraseläinten metsästäminen sairaan elämänvastaisen ajattelutavan huipentuma)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~ilvisteleh minum peäl~ (mulkoilee)
~imaldumanjuuri~ (kallioimarre, käytetään vatsankivistykseen ja yskään)
~ei ole muilla sen tytön imarrutta~ (suloisuutta, vrt. paikannimi imatra)
~elä kog imartele, et sidä sua~
~elä imardeliuvu ni yhtä, ei tieldä lohkie ni midä~ (imartelun vieraudesta)
~kirjava on tikka metsässä, imehnisen ikä kirjavampi~ (vertauskuvat luonnosta)
~kasvatim Masan inehmisiks da soatoim miehel~ (Masa tytönnimenä, kotoperäiset nimet=sukupuolettomia, periytyviä toteeminimiä on voitu antaa sukupuolen mukaan, nimet itsessään sukupuolettomia)
~mämmie sanotah imeläksi~
~ruizjauhuo pannah lämmäh vedeh da idujauhuo keskeh, pätsiz on ildas sai da syyvä voiji~ (mämmin ohje)
~muga olet pannuh zaaharipeskuu, kai on imel, en voi syvvä tädä~ (zaahari eli zokeriruokien vieraudesta)
~koira imettäy pendujah~
~omie lapsie imetetäh muamot~ (ei toisten lapsia)
~sidä pereä imetettih hätkembi, stobi koht ei tarttuz, imetetäh kai kolmin vuozin~ (imetettiin kolme vuotta jotta ei tultu kohdulliseksi)
~kikki imöy moamuoh~ (kissanpentu)
~vaza imöy lehmän kuivaksi~ (vrt. luonnoton lehmänmaidon käyttäminen ihmisravinnoksi, "valio", "ingman")
~nijjen imittsylöin ladvaz ottaa kimaleh metty~
~valgei imittsy, ruskei imittsy~ (apilaan kotoperäinen nimi)
~piiskoim peähyöz on imitsyd~ (pillikkeiden päissä kukat)
~ruskei imittsyheiny~ (puna-apilas)
~hauvottih mämmi kiukoassa vejen kera, sehän imitty siinä~
~Iroi neidoi immukkani, Katti neidoi kaunukkani~
~imbikyly ta neiskyly, miehel mänendeä vas~ (hääpäivää vasten, vrt. vieras aatto)
~imbiverelline, g ei voi lastu soaha~ (nainen joka ei voi saada lapsia)
~imukukkane~
~mezikukku~ (apilaan nimityksiä, käytetään naistentauteihin)
~rubioo da ei rubioo, innoittsoo~ (oikuttelee)
~innoittelieteh, mänöö da ei mäne, vuottoa paremboa suluhaista~
~elä indoista mänetä, elä huigieda lai, elä heity nagroh, pie lembie~ (elämänohjeita)
~kalampyydöh indovui, pyvvysty rubei loadimah~ (vrt. kaupanvälineillä pyytävät kalastajien irvikuvat)
~humal hänen indovutti, muit ei olis torah mennyh~ (arjalaisten torajuoma)
~akkojen kera inttämäh ei pie ruveta~ (ei)
~sielä istu ipozen illan, eikä tullum poikes~ (koko illan)
~minun ippi piälepäi~ (ippaa eli hippaa leikittäessä)
~siitä irallah peässettih mettsäh se poro~
~irallah peäsöy nilan aikana~ (tuohi)
~kuin e olu kindie, se on iralline~ (hyvin sanottu)
~kivet kirz iravutti, kai ollah koholleh kived~ (kirsi=routa)
~semmoni irjanko käyt, jotta emmä voi pärjätä~ (luoteesta käyvä kylmä tuuli)
~tämä laudu itsestäh irdavui levos~ (levo=katto)
~irvakasti nagrau, eänd ei anna~
~ikenet irvallah, vetäy suutah irvah~
~hambahad irvallah~
~uksen jätid irvalleh~ (elävä_ovi)
~mi oled irvasuu~
~aivin irvistättö, irvehilleh oletto~
~koira igenilläzä irvistelöy~
~heitä irviständy, ed ni itse ole parembi~
~mie jäiv vielä eleä irvottamah~ (miehen kuoltua)
~milmani hyvin izindimä suvaitssou~ (isäpuoli)
~pilvih iskeksendelih taivaz, ga onnoako huomei vihman tiedäy~
~lähtemmö Salmii pagizemah iskettämäh~
~Suojärvekse pagizou~ (joka pitäjällä oma kieli)
~häi söi kogo kalan yksinäh~ (ruuan jakamatta jättäminen suurimpia rikoksia luonnonkansoilla)
~käz iskendälleh on nostettu~ (uhkaaminen omaa, iskeminen vierasta)
~tulta isetäh tuluksilla~
~niih iski tulta piikivellä rautoa vasse~
~häi iski minuu hallol piäh~ (oho)
~ukkoni jyräzi ta tulta iski~
~teän kiukoa on hyvä paistamah kun se näin hyvin sreäpinät isköy~
~mettsä kelleldävällä isköö, se sygyzyö merkittsöö~
~hämyö isketäh~ (vietetään iltaa)
~se härmää isköy puun~ (huurruttaa)
~pakkane isköy~
~Jumalasta soat pahan jos et anna iskijäisie~ (iskijäiset=jakaa lihat teurastuksen jälkeen)
~iskimel tuld enn iskiettih tsiksutettih, piettih tulehmos tuldu da i iskimet piettih~ (milläpä ennen tuluksia)
~iskimel tuli pideä loadie~ (tuliraudu)
~iskintuli on Numalan annettu~ (Jumalan alkuperäinen nimi, Num-ala=Numi=Num, toinen uralilaisten kansojen luojahengistä)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~kai ilmoinkuvamien kuunnelles, ilmoinsorimien sulaelles pideä ottoa suuret sundugazet sulie sanazie~ (sulat sanat=hyvä sanat)
~siid otan lehtizvastan kylvetteä ilmoinkylvetettylöih lähtiez~
~emmego lämmitellyh koivuizil halgoizil, k ei rodei ilmoinkolomih mendyi kolenankeraized (mutkaiset) elaigaized~
~emmego lämmitännyh leppäizil halgoizil, k ei rodei ilmoinleppimih mendyi leppimättömäd elaigaized~
~emmogo lämmitellyh pedäjizil halgoizil, k ei rodei ilmoimpezomih mendyi petsoalankeraized (surulliset) elaigaized~ (puulajien vaikutuksesta kylpijöihin)
~siid, lehväzeni, ilmoinlivutettuloi pideä ylen leppeil sanazil lepitellä, siid ilmoinlivutetud leppevytäh~ (lapsille puhutaan leppeillä eli lempeillä sanasilla)
~kirikös pappi ilmoittoa konza abrakkoi (kirkollisveroja) kerätäh~ (nykyään veroja kerätään kokoajan ja automaattisesti, luonnollisestikaan tämä ei ole kehitystä, vaan järjestäytynyttä ahneutta eli pahuutta)
~minä its ilmoitimmoh herroil, g ei herrad ni midä sanottu~ (puhuminen ei ole härrojen vahvin puoli, vrt. "suomalainen jäyhyys")
~kunnon tuval on ilmoitus, kahes päiväs kereäv kunnonveduo~ (kunnat toinen kuvottava pakkoverojen kerääjä, kirkon tavoin verorahoja ei käytetä (aidosti) hyvään vaan vieraan yhteiskuntajärjestyksen pönkittämiseen ja ylläpitämiseen)
~ilmollinen tuli, kohtu taivastu tuli on~ (ukonilma)
~ilona käki mettsässä, pieni lapsi perehessä~
~ei iluo pie loittuoda ettsie~ (ilo löytyy läheltä)
~ilolleh olet tänäpäi~ (olla ilollaan)
~pitkän ilon jällel roih itku~
~ilua pidäy~ (vrt. nykyajan alkoholisoituneet surunpitäjät)
~aiga ilo olet~
~otti kandelon käsillä, ilon ittseä lähemmä~ (kantele=ilo)
~iloks azetetah kirjoa sobih~ (kirjailuja vaatteisiin)
~iloks ne oli pandu, ei lujennukseks~ (kirjailut esiliinaan)
~ilohkuo pietäh~
~tämä velli on ylen iloni mies~ (velli=veli)
~on nyt iloni hänel eliä~
~iloza tyttö on, e ole hänel pahoa mieldä~
~iloza on venehel souvella hyväl seäl~
~ilozasti eletäh nuored~
~nuorel aigoa on iloza eleä~ (vrt. alkoholin ja vieraan yhteiskuntajärjestyksen synkistämät "teiniangstaajat")
~iloz on kävellä armahan ker~
~luojani nouzoo hauvaz eäreh, peustelieteh, pömistelieteh, toista moista ilozembi~ (luojazen laulu, luojat=vanhemmat?)
~olkah ikäh ilokivi, kun kerral lauloma~ (kivi jolla kerran lauletaan=ilokivi)
~issume ilokivellä~ (kotoperäisiä juhlapaikkoja)
~iloksini eloz on nygöi miul, kun on tervehys hyvä~
~ilomielel lähti~
~otti ilomielelleh vastah~
~hyvä on ainoz ilomielini~ (tyytyväinen, vrt. äärimmäisestä ilosta äärimmäiseen suruun sahaavat avopotilaat)
~nuor aigu on ilonaigu~ (vrt. harmaat koululuokat joissa suomalaisten lasten elämänilo tapetaan)
~hyvä on tämä ilopuu, ladv alah päi~ (ilopuu=erikoinen puu)
~ilopäivä~ (juhlapäivän kotoperäisiä nimiä)
~ilostui elämäh, ku ukko kodih tuli~
~ilostuttih lapsed, moamo kodih tuli~
~issumma ta iluomma~
~jos en laulais polvenani, iluois sinä ikänä, ikä kuitenki kuluise~
~ilotoi on ristikanzu, hänel ei ole ni konzu hyveä mieldy~ (kristinusko=ilottomien tosikkojen yhteenliittymä, samaista ilottomuuden oppia yritetään tyrkyttää tänä päivänä vieraan järkeä ja väärää tietoa ("yleistieto") korostavan koululaitoksen avulla)
~viinoa vähäzen ku sai peäh, ga ilovui~ (arjalaisten tapa iloita)
~ajau päivän iltah suate~
~illoilla keräytyy nuoret, siih tulou ta siinä kisatah~ (vrt. poltetaan tupakkaa ja juodaan kaljaa)
~mäntih iltoa istumah~
~issutah ildoja myö, i paissah midä vedih~
~päiv on illalleh~
~iltasetta elä muate rupie~
~kutsuttih ildazel, heitämmö roadien~
~ildan on muudu syönaiguo kallehembi~ (koska alkujaan iltanen=päivän ainoa ruoka, päivänen käytettiin iltasen hankkimiseen)
~ildakastien heitti~
~lähettögö iltakerahmoh~ (illanistujaisiin)
~ilduketsoi~ (iltamat joissa naiset kehräävät keskenään)
~ei pidäs työndeä nuorie toizien keskeh ildukettsoloih, kaikkih kuduloih~
~ildakoitties tulin~
~ildakoite on laskun rinnas, huondeskoite on nousun rinnas, syväinyöllä häviöy koite~
~päivänlaskuz ildukoite vallottoa~
~illal roavoimmo ildakodvazen, puolen rubiemaista~ (kotvanen, rupeama, ajanmittoja)
~ildukodvaizen istuin susiedaz~ (susiedaz=naapurissa)
~ildupimiez tuli kodih~
~päivä keändyy ildapuoleh~
~ielleh lounatpäiviz ildupuoli lähtöö~
~ildapäivil päivä alenoo~ (päivän liike=tärkein ajanmitta)
~ildaranda~ (länsi)
~ildurubiem on lounajiz ielleh ildaisez sah~ (päivällisestä illalliseen)
~ildarusko on, vielä sidä viluo lienöy~ (iltaruskosta ennustamista)
~katsoz ilduzora kulleh räsköttöä~ (iltarusko punottaa)
~kylmeäv vähäizen ildutsiirul~
~rastavan synnympeän ei syyvä ennen ildatähtilöi~ (rastavan (venäjä) eli joulun (ruotsi) syntypäivän taustalla kotoperäiset (suomi) päivän syntypäivät)
~rubiou nägymäh ilduteähti~
~ildauneh uinuimmo~
~ilduni om parembi ku huondezuni~ (aamu-uni)
~min olen ildunine, huondeksiz en voi muata~
~ildavui päivy, eäre pidäy lähtie~ (päivän äärestä tulen ääreen)
~tämänilmaisiz eloksuisiz lähtid, ihalien syndyizien edyizih ildavuid~ (syntyset haltijoita vai esivanhempia)
~ildavundaized ollah ihalis syndyizih jo nygöi, ildoi igäizil eletäh~ (vanhukset ihalissa syntysissä)
~ei ole suruh sordunutta, igäväh ildavunutta~
~jeä on iltikkä, ei soa astuo~
~tsoma ilve on sinul~ (ilve=kasvot, ilmeet)
~kehtuad ilvehtie da nagrua~
~ilveksijä ennein oli kyllä, vain se ei ole ni mi oikie peto, enämpi se ilves~
~ilveksen dället oldih~

(lähde:karjalan kielen sanakirja osa 1)

~illendeä s on libiä~ (jää liukas)
~illenikäz om piha, seizoi ei soa pyzyö~
~kyläl ilgua pideä~ (kylät eli kaupungit kiusaajien ja ilkkujien paikkoja, vrt. koulukiusaaminen, työpaikka-ahdistelu, baarihäiriköinti)
~elä sie toista ilkkua, vielä se kodihis koituu~
~ilgeissäh ken on siidä sanotah, on ku hävitty hyybien~ (häpeissään, hyypiä)
~ilgeikieline on, ylbevyöhes pagizou~ (ilkeilyn ja rehentelyn vieraudesta)
~koillini tuuli ilgiöt pidää, kezän tuo da i talven tuo~
~päivä illahtau~
~illazaigu on, läkkeä kodih ildaizel eäreh~ (iltapalalle)
~illazastiet pidäy pestä~
~koira taivahah päi ulvoo, illaispalaista kyzyy~
~pidäis illaistoa, peäzizimmö moate~
~illansuuz minä tulen~
~illantsiirul om parembi astuo, ei ole räkki~ (illansuussa, kuuma)
~illantsiirus tulen käymäh~
~illatseil om meil kiireh~ (vrt. keinotekoinen iltapäivä)
~laps itköö illitteä, ei kogo azetu~
~ilma kuvaistau~ (kangastus)
~päivä kezäh, ilma talveh~ (sanotaan loppiaisena)
~vihmaksizel ilmal nukuttoa enembäi~ (jep)
~tumakko ilmu~ (sumuinen)
~helly ilmu~ (hellä eli leuto)
~isköy ilmu itsen~ (ilmu=salama)
~ihala ilma~ (pilvetön)
~kui savu leviöy ilmal, muga lembi levikkäh~ (lemmennostatusta)
~ilmoin toakse lähti~ (kauas)
~ilmaz matkatah pilved~ (vrt. balttien dievas, taivas)
~välläl ilmal~ (ulkoilmassa)
~kezäkizad ollah ilmal~ (kesä ja talvikisat, vuodenaikaisjuhlia)
~tuoll ilmalla~ (tuonpuoleisessa)
~täll ilmalla meil on hyvä eleä~ (tämänpuoleisessa)
~tuol ilmal lähti~ (kuoli=meni tuonilmaiseen)
~kolm on tytärdä täl ilmal, kaks on nurmes~
~kudai siä ollah ilman selläs~ (kaukana maailmalla)
~lapsi tulou ilmah~ (syntyy)
~nygöi on tuuli keändynyh toizeh ilmah, pohjazes tuuloo~
~vihman tsamahutti~
~mängeä ilmai miutta~
~ilmai syömättä ei soa roadaa~
~pahoi ota en, olen ilmain~ (akkaa)
~älä tsakkoa, ilmai jo om paha mieli~ (toru)
~ilmai sanoin, älä todeh ota~
~sen ilmai saim minä~ (kansa pitää ilmaiseksi saaduista asioista, koska rahan ottaminen on vierasta, ja väärin)
~sain ilmazen kyyvin~
~täz ei pidänyh maksaa, täm on ilmaine~ (pitää_maksaa)
~itköy ilmasen ikäh~
~elä issu ikkunkorvas, ilmanhengi kävyö peäh~
~avua ikkun, ann ilmanhengi kävyy läbi~
~se kodi on ilmanigäni jo, mannumpolven aiguni~
~tädä katso en hävitä, tämä on toatossina~ (isältä saatu, isän perintöä)
~ilmannenä on lapsez, tuules tulluh~ (sairauksien nimiä)
~ilmampattsahaks jäi~ (ikälopuksi)
~ilmanrandu ruskottau~ (taivaanranta)
~ilmanrannaz da ilmanrandah kulgizin~ (maailman äärestä ääreen)
~ilmanrandu opastau~
~ilmantuli kuuzen koadoi~ (salama)
~ilmantules paloi kodi~
~ilmanukko jyryn nosti~
~ilmanvanneh on keskih kaksin kolmim peälekkäh~ (ilmanvanne=sateenkaari)
~ilmanvannehtu k on, sid vie vihmuksendelou~
~vazad ilmassuttih~ (villiintyivät)
~lehmäd ilmavuttih, nygöi kodih ei tulla~
~vuate ilmauduu, valguou~ (haalistuu)
~ilmessä~ (valveilla, valve=wake)
~mistä sie ilmessyit~
~kylvöaigu on ku siivekästy kudzoidu ilmestyy~ (vrt. keinotekoinen lentomuurahainen)
~se oli ilminäne tozi~
~unizgo näid vai ilmizin~
~ihan ilmizin, tävves tunnos näin sen~
~en uniz nähnyh, ilmizin näin~
~kui ilmizin näin, da uniz näin~ (ilmiaika ja uniaika)
~tulou ilmih~ (julki)
~ta siitä nousi ilmitaivahaini ukkosenilma ta myrsky jottei miesmuistih moista~ (ajan mitta)
~ilmitulez on, täyves tulez~
~ilmiveez on nurmi~
~se on ilmoni valeh~
~ilmozeh izäh~ (isänsä näköinen)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~igenitöi aganitoi, nostanet sarved, vedeh panen, ed nostane, tuleh panen~ (etanalle)
~igenikkäh paissah, parda pardah~ (puhutaan kasvokkain)
~jo on valmis valvattimes, valmis valvateltavasi, suorinnut ikisomasi~ (hääsanoja)
~tiettuo näin, ilehyin igihyviksi~ (mielitiettyä)
~igi kallehunnu pietäh tavaroa, ei soa ostoa~ (50% ale=100% ylihintaa, kansan järjestelmällisen huijaamisen ("kaupankäynti") laillistaminen ei ole kehitystä)
~igi hyvä on ukko hänelläh~ (mies=ukko, vaimo=akka)
~nouskoa nuoret ylös, jo on vanhat valviella, ikiloput istumassa~ (pitojen kutsusanoja)
~igizen aigune~ (vanha)
~suksed ne on igizet, ammuzet~ (perinteiset sukset, leveät, kuusesta veistetyt, nahalla päällystetyt)
~hyö doga igizenny pään rijjelläh, ni konzu ei olla sovus~ (kirkon luomat pakkoliitot ("avioliitto") synnyttivät maahan kammottavan kulissiliittojen, kotiväkivallan ja pakkoyhdessäolon perinteen)
~koarnad oli palettu igivanhoista hongista~ (honka=vanha petäjä)
~ennein oli ikkuna tässä oikiella puolella, pikkaraini~ (hautarakennelmassa, varjosielua varten)
~salboa ikkun, sid ei tule viluu~
~eräz vai ikkunasta lendäy~ (kärpänen)
~ikkunaz on kuus silmeä~ (ikkuna_elää)
~ikkoin oal istuimmo~
~seinis on pikkarazed ikkunad, savvu lähtöy ikkunaz~ (räppänät)
~se oli merkitty jotta mihi aikah oli puolipäivä, joko ikkunakorvakseh tahikka lattieh tahi mihi~
~ikkummoasteri~ (mestarien eli masterien vieraudesta, käsityöammatit ja johtotehtävät kiellettiin suomalaisilta jotta natsit saivat koreilla "mestareina", nykyään myös suomalaiset saavat olla "mestareita", mutta kun siinä ei ole mitään suomalaista)
~ikkumpielyöh tul istumah~
~pyhällänjyryn aigah ikkunattomah kohtah pidäv istuokseh~ (ukkosella)
~korppi klonkkuu, iglamoittsoo~ (iloitsee)
~ikra~ (kalan mäti)
~iluo piettih, ikraittih~ (ilon pitäjät)
~pidää lapsen kel igrajja~ (iloita lapsen kielellä)
~lapsed igrajjad pihal~ (leikkivät)
~taljankah igraittsou~ (soittaa harmonikalla)
~nagraa igramoittsoo~
~ikrissät~ (iltamat)
~igrun sai tyttö~ (lelun)
~kuhjeloittav vai koiz, kaikkih igruloih ei lähte~ (iloitteluihin)
~lapsed igruu pietäh~
~moaman igruin olet, käzikukkaine~ (hellittelysanoja lapselle)
~igrupuu~ (kantele)
~igä elä da igä i opastelietse~ (oppia ikä kaikki)
~igih ku tuli, ga pidi saldatakse lähtie~ (vrt. "asevelvollisuus", arjalaiset tapattavat mielellään neekeriorjiaan loputtomissa "uskonsodissaan", suomessa neekerit=suomalaisia)
~neveskä ei ollut nähnyd ijässäh kiisselin keitänteä~ (kiisselien vieraudesta)
~en ole iässäh nähnyh mostu kummoa~
~en igänäh usko sidä~
~miun igähini on häi~
~leskiraiska konnum möi, lapset soatoi igäzeks orjaks~ (maaton=orja, vrt. "kaupungistuminen")
~igäine ailas puutui, ukko meni vedeh~ (suru tuli)
~minä ole igäine rakaz marjah~ (pidän kovasti marjoista)
~igäizet pöpökäd~ (vrt. vieras kovakuoriainen)
~pitk ol igälangu kuoltez, keräi täl ilmal päiväd~ (ikälanka, elämänlanka)
~igäneidine~ (täysi-ikäinen tyttö)
~sie oled jo igäpoiga~
~sih igäpäivän katkai~ (kuoli)
~ei meilä igäpäiväs ollun~ (rottien vieraudesta, rats)
~igäpäiväh en läh sinne~
~tuo vaimelole itselleni valgied muilazed igävienaloi ihozie valgaella~ (itkuvirsien kieltä)
~igävytt ei voi ni sanuo~ (ikävää)
~sitä aikoa mänöy, ta sielä koissa jo i ikävyssytäh, kun ei rupie poikoa kuulumah~
~igävyin ukon kuoltuu~ (aloin suremaan)
~kodii igävyi~
~ikävä on sillä joll on kulda kaukana~
~igävie vuozie emmä kehtua nyt muissella~
~em miä igävee piä~
~omua joukkuo on igävä~
~istun täz igävissäh, omiidani igävii painan~
~igävy on olla yksinäh~
~tyhjeäd igävöitsettöz, opi vattsoa urostoa~ (rohkaisemaan sydäntäsi)
~ilakka synty~ (ilakka=ilonpito, riemu)
~kägine kuikurdau kuuzen ladvaz~
~miellys mettsä, kostus korbi, ilehy salon isäntä~
~vattsani ilehtyö, poigani kodih tuloo~ (sydän iloitsee)
~paremb ilehtyy muzikku naizeh, kun on kirjavat helmat~ (paidassa)
~ilgied i sanuo, ei ni huigied ole~
~tie on illenellä lumen lähtehyö~ (iljanko, iljanne)
~a sygyzellä liijaten on illendä~
~elä mäne sihi illeneh paikkah, langiet~ (liukkaaseen)
~jeä on illen~ (liukas)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~koufeinikka moah höyrähtih, sudrah mäni koufit~ (koffeet kaatui maahan, vieraalla ähvällä)
~moah höyrähtih kattil~
~höyräkkö ielleh järilleh pagizoo midä puuttuu~ (höyräkkö=hullu)
~anna höyräsköitteä kodvaine~ (ruuan höyrytä=viilentyä)
~höydeleh~ (pehmeä lumi)
~hiiled on höydelökse kylmetty, tuhkaks mendy~
~pakazlumem panou, tuuli höydelözii kandelou~
~pehmiä höydelölumi, vasta pandu, s on vidi~ (viti)
~höydöi~ (koiranheisi)
~höydöipuu ei ole pitku ni järei, lehted om pidulitsad~ (koiranheisipuu, lehdistä keitetään parantavaa haudetta)
~höydöipuu kazvau nurmirannoil tuhjoizelleh~ (tuhjo=pensaan kotoperäisiä nimityksiä)
~höydöipuuloil lämmitetäh kyly, k on koirantavviz lapsi~
~mitä etsit sen i soat~ (etsivä löytää)
~kuin kehen kolahtau se i älähtäy~
~kieli soav i menettäy~
~kunne kattsou sinne i mänöy~ (kotoperäisten sananparsien rakenteesta)
~Dumala luadi därvet i dovet~ (Jumala=toinen luojahengistä)
~älä pyrgei ielimäzikse, astu jällel toizii~
~sie iellist et tiijä midä tuloo edeh~ (iellist=tulevaa)
~jällellizen eloksen sen tijjäd, a iellist et tijjä~ (hyvin sanottu)
~iel häi kyzyi bridoanoida~ (myötäjäisten vieraasta alkuperästä, arjalainen ei ymmärrä rakkautta ilman rahaa)
~ei hyvän iel kägöi lähil tule kukkumah~
~oman lapsen iel kai kielen heitäd, moin on armaz~
~sano ielleh, älä minuu varaa, en minä lähte ni kel kielittelemäh~
~täz ielleh en juo viinoa~ (viina=yksi keinoista joilla arjalaiset alistavat neekeriorjiaan, suomessa neekerit=suomalaisia)
~ielleh lounatpäiviz ildupuoli lähtöö~
~siidä iellähpäi keäriessä tuohi tuohella selgäh levenöy dai jatkuu~ (tuohitorven valmistusta)
~varoi varoo ielpäi~ (varis pitää etäisyyttä)
~pisteleytyy kun tsipi, iesko persettäh kasto~ (tsipi=rantasipi?)
~vezi hurajau venehen nenän iessä~ (veneen nenä, animismia)
~malittu voimattoman eez~ (rukous-tyyppisten rukousten alkuperästä)
~ittsen eiz minä vastoan, muidu minä en tiddä~ (puhua omasta puolestaan)
~parempi on hyvä päivä iessäpäin~
~heponi ihahoittsou~ (eläimiä kuvailevat sanat)
~vuota, tsidzoi, ihoalemmos~ (ihailla=armastella, hyväillä, hyvästellä)
~hyvim moamoidah laps ihoalieteh~
~igäväd aijad oli ihalmottah, atkalad armahattah~ (ihalmo=rakas, lemmitty)
~kuldain ihalmo, sinuu nähtä ku puutui~
~armaz ihalmozeni, kuldani muruzeni~
~ihalmozeni, kukkizeni~ (lapselle)
~älä ihalmozeni itke~
~kontie tuliki, iham miula eteh~ (ohoh)
~kaloja huttunah on, ihan vilajau~ (vrt. nykyajan saastutetut ja tyhjiksi "urheilukalastetut" joet, järvet ja lammet)
~se on ihan tozi~ (lienöykö.. ka ihan)
~ihana puu~ (nuori ja kasvava puu)
~sinä minul mielen ihaskoitsit gu tulit käymäh~
~toizem pilloa elä ihasteliete~ (vain arjalainen nauttii toisen epäonnesta, vrt. ruotsalainen kateus)
~kaunehem pedran kun nägi, se niin ihastu dotta kogo mies vabizi~
~älä enzi hyvih ihastu~ (vrt. vieras "rakkautta ensi silmäyksellä")
~sih tyttöh häi ihavui~
~hyväz mielez nagroa ihkahuo~
~ihmazen on lunda pannuh tän yön~ (vähäsen)
~ihmane pannah suoluo~ (muigei huttu-nimiseen ruokaan)
~tuuli on ihmastu viliembäine~
~onnoakko lasta soaa, kai on iho muuttunuh~
~lapsen kandajiz iho muuttuu, ei ole neiziho~
~tsoma on iho hänelleh~
~moaman ker on yhtemmoin ihoine~ (samannäköinen)
~ei ole ihoine ildaizekse, muodoine murginakse~ (kauneus ei elätä)
~yhen ihollizet, yksih rozih ollah~ (iho=kasvot, ulkonäkö, suku-sanan kotoperäisiä vastineita)
~moaman ihollin on lapsi~
~ihopeäd on hänel vereväd~ (poskipäät)
~ihvenini ahvenini, näppeä näveräistä, koppoa koveraista, syö minun tsyöttäni, tule miun ongeh~
~ihvi~ (koivun hiki)
~itkemäh iikahtih~ (alkusointu=oma sointu)
~metsäm piällä iinei on~ (iinei=härmä, kuura)
~iitsäkki tsäkitteä~ (kivitasku)
~iivananheiny kazvau piendaril, niittuloile~
~iivanamboboa iivanampäiveä vast otettih vastoih, vastal kylbiettih kylyz, sid lykättih vedeh~ (kulleroita tai niittyleinikkejä vastoihin juhannuksena, lainatapoja)
~sillon ruvetah vassasta suamah, siitä iivanampäivästä~ (aiemmin)
~iivanampäivän yönä käyväh ruista talluamassa~ (vieras vilja, vieraat tavat)
~iivanampäiveä vaste tuldu poltetah mägilöil ijän kaiken, kokil ollah~ (kaikki iivananpäivään eli kupalaan eli juhannukseen eli midsommeriin liittyvät tavat lainaa jyväjemmareilta, omat valoa ylistävät kevätpäivät huhti ja toukokuussa jokien vapautuessa ja valolintujen palatessa)
~koira igenie näyttelöy~
~miula on ien kibiä~
~ne on hyvin magiet syyvä idimet~ (luun ytimet)
~yhen igällized oldii myö~ (samanikäiset)
~mie sanon ijänigizet hyvyöt~ (kiitokset, kotoperäinen tapa kiittää)
~ijättäy pilvie~ (nostattaa)
~jo sill on igeä, ijättsy on~ (vanhus)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~heän höpsehie usso~
~höpsevys poroi~ (poro hävisi, vaeltavien villiporojen seuraaminen ja metsästäminen omaa, porojen "hoitaminen" eli teollinen tuottaminen liikaravinnoksi vierasta, vrt. arjalaisten "poronhoitoalueet")
~midäb istut höpsevyksiz~
~kävelöö höpseä tyhjeä~ (kävellä tyhjää, ilman tarkoitusta, vrt. "kuntoilu")
~hyvä olet höpsiskö, et toimita ni midä~
~pahah mieleh meni höpsistyi~
~plässiy höpsyttäy kuatantsoiz~ (tanssii huopatossuissa)
~lapsed lumes hypitäh höpsytäh~
~anna huttu höpsähteäteh, ei ole vie kyps~ (huttu höpisee, animismia)
~oled aiga höbypeä, huonohajuni, ed muissa ni midä~
~sanoi höbäitti, ei duumainnuh sanojez~ (höpistä=puhua ilman tuumailemista)
~vanhu höpäkeh~
~heitä jo höpäkehändä, en usso sinuo~
~höpäkkä lumi~ (pehmeä, vasta tullut)
~se sanottih höpäköityi~ (tuli höperöksi)
~oled aiga höbö~
~ossim puvun, jotta ei kestät ni mitä~ (myytyjä tavaroita ei suunnitella kestämään, koska se vähentäisi myyntiä)
~lunda zavodiu höpördöä laskie~ (kolme peräkkäistä teon-sanaa=oikeaa suomen kieltä)
~midä sie unis höpötät~
~midä sie tyhjeä höpötät, heitä höbineh~
~nämä on langad moizet hudrazet, ei kessä~
~meheläini mejel lintu, hörhöläini hiijel lintu~
~pöröi hörizöy da börizöy~ (pöröi=kärpäsen karjalainen nimi)
~poarmu hörizöy~
~hörgistelin korvie, da siidä i pedra duoksi~ (tuntea-eläimet-äänistä)
~kunnella hörkistelöö~ (höristelee)
~hillaizeh hyvä tulou, hörkistellez vie parembi~
~koira hörkistelieteh, midä haukkumah ruvennoo~
~tuuldu puhaldau pilvennenäz~
~hörpikäs heiny~ (haarakas)
~vaza astuu hörpiköitsöy~ (hoipertelee)
~hörppehilleh on, pahaz mielez~ (huulet lerpallaan)
~hörpisteä huulet~
~härkinheinäz on hörppeä äijy~ (haaroja paljon)
~huulet hörpähtih, itkemäh rubei~
~ylen oksikas puu, sidä sanotah, hörtsikäs puu~
~ylen om puu hörtsikäz, ei soa ottoa~ (syy?)
~hyvä oled buoluhuttu~ (puolukkahuttu)
~ne on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, kukka kesellä keltani~ (kalevaisen kukat)
~elä vai hörähtele~ (valehtele)
~hörähtelöy, a ei juohtu mieleh~ (pistää omiaan kun ei muista)
~parvekkah peldopyyt hörähtellähez~ (missä etelä-suomen miljoonapäinen pyykanta)
~kazvoi hörähtih täydeh rungah enne viittytostu vuottu~
~sil on äijä hörö peäs~ (hörö=järki, äly)
~toizel on liddaks höryö, toizel e ole ni parahite~
~vuottelen täz kodvazen, eigö ilma höröstyiz~ (tyyntyisi)
~jeä rubei hözistymäh~
~hözistyi hebo~ (raihnaantui, miljoonien hevosten terveys pilattiin vieraita metsä ja maataloustöitä teettämällä)
~häi hözläi midä pää kandoi~ (puhuu pötyä)
~soatot on hössätty pandu pahoin~ (soatot=ruodepuut)
~hözäkk on lumi, ei kest astujez~
~kevädlum on hözäkkö~
~huttu hötsähtih, ota eäre, kyps on~
~häi lapsen kieleh pagizoo hötsöttää~ (lasten_kieli)
~huttu kiehuu hötsöttäy~
~pienet kun oltih mujehet, ne oltih hötit~ (vrt. vieras "neulamuikku")
~hötti, ka s ov valgone kala, talvel s on laihu, kezäl lihavu~ (kala_tietäjä)
~höttini~ (kalanpoikanen)
~hötty pannah peäh tsoukoil ollez~ (huppu päähän sokkosilla)
~kelle puuttuu nogisormi, se höttypeäks i puuttuu~ (arvotaan nokisella sormella kuka jää sokoksi)
~pakazlum on hödvelö~
~lundu pani polviskon~ (polvisko=polven korkeus, kotoperäisiä mittayksiköitä)
~hödväni~ (lumihiutale)
~lunda Jumala hödväi voaksan~ (Jumala=Numi, Omel vai Jen)
~lundu hödveäy panoo ylen äjjäl~
~lunda panou hödvöttäy~
~roindupeän hötötetäh~ (syntymäpäivän vieraasta alkuperästä)
~heinäm piäz om moine valgei höyhtelö~ (suoheinän)
~höyhtölön lumen pani~
~lum on höyhtelöne, eigo kanna~
~repettäy höyhterjöt tuohez~ (tuohen höytyvät)
~lapsi höykkää~ (puhuu ensimmäisiä ääniä)
~lapsi rubei hökkämäh~
~tuli höykähtih palamah, ku virii kuivaz~
~tyyynessä lahessa kalat kuvetah~
~höyry nouzoo järves~
~rokasta lähtöy höyry~ (rokka=kaikki lämpimät keitot)
~höyry nouzou muas vihman jällel~
~höyrys pietäh peädy hambahan kivuz~
~niin alettih kisata höyryyttöä~ (kisata=tanssia)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~lähtiettih hävähettih~ (lähdettiin ääneti ja nopeasti, teon-sana+kuvaileva teon-sana)
~lindu lendoh hävähtih~
~ei männyh kui hävähyz aigoa~ (hävähys=silmänräpäys, kotimaisia ajanmittoja)
~häväkkö hajju~ (huono ymmärrys, muisti, haju-muisti)
~häyrylleh ollah meän rahvaz~ (riidoissa)
~tuuli häyryyttäy savuo~ (heiluttaa, sekoittaa)
~häyräkkä seä~ (sumuinen)
~hyväl häyräkäl tulimmo~ (vauhdilla)
~pilved matkatah häyräkäl~
~tuulemmöyr oli järvel, näimmö häyräkän~
~höhevyi nagramah~
~tuli höhevyi palamah~
~tuuloo höhizöö~ (tulella ja tuulella samankaltainen nimi ja samat kuvailevat sanat)
~oled aiga höhlä~
~ainoz on tukat höhlälleh~ (sekaisin)
~tuli höhnie~
~tuuloo höhnie~
~tuulda ku puhaldi ga tuli höhövyi palamah~ (tulen ja tuulen yhteydestä)
~höiheinä pädöö saroim poroitukseh~ (heinä jolla poistetaan höit eli vatsamadot)
~se kazvau höipöttäy ku korbikuuzi~
~poro hökiy~ (köhii)
~hökkäh kisattih kolmikannassa, yksi ajatti, toiset juostih, kuv vassakkah peästih, siitä jäi ajaja lesekse, toas alko ajattoa~ (hökkä-leikki)
~högleäy midä puuttuu pagizoo~
~löpsöi höksähtih~ (sammakko)
~hökäheinä~ (ukon tulikukka, verbascum thapsus, yksi kotoperäisistä tupakkalajikkeista)
~ongo siula vielä hökänheinöä~
~kiukoa lämmitä hölhöttäy~
~vesi juossa hölhöttäy~
~azie jäi vähäzen hölläkälleh~ (retuperälle, oma ja vieras sana, "viralliseen kieleen" valittiin tahallaan vieraat sanat)
~höllö~ (pumpulivuorinen talvinuttu)
~hilloi höllöin loadie, vagoi perzien tagoo~ (hillat saavat vatsan löysälle, vatut kovettavat)
~vatts on höllöilleh~
~siitä pijettih hölläröijyä peällä sen kosson~ (löysää naisten puseroa koston päällä)
~midäbö olet hölmissyksis, ku ed virka ni midä~
~midäbö olet hölmäkkä, etk ole terveh, vai midä hölmötät~
~vod on hölmö, vai hölmisteleh~
~hirvi hölmöttäy~ (töllistelee)
~hölvistyö itkömäh~
~sinuo paissah kohtuzeks, semmoista hölyö sium peäl pietäh~ (höly=huhu, juoru)
~on ku puupeä vaza, hölympölyy ei tiddä~
~koulun käynyöt, laiskaks opassutah~ (akateeminen=vierasperäinen laiskaa tarkoittava sana)
~on viel kevätkorvuo höleä kaupita~ (talvi ja kevät=hölön kaupittelun eli joutenolon aikaa)
~hömerehteä pagizoo mengäh kuitahto~ (puhuu joutavia)
~vilun höngeh tunduu~
~pätsiz lämmeä höngeä~
~höngähtih tuulemah~
~uks on höngälleh~ (ovi raollaan)
~tuuldu höngeäy pohjaizez~
~höndzähytteä jyhärmöz~ (jyhärmö=mäki)
~astuo höntsöttää~
~pidää lähtie ielleh höntiä, päästä valgian aigah peril~ (päivänmatka, ennen pimeän tuloa, kotimaisia mittayksiköitä)
~olet hönttö, ku ed voinuh puuda tuuva metsäz~ (saamaton)
~olet hyvä höbelö, ed ota neuvotesta vardeh~
~nämä katso patsoid om pehmiet kui höbelözed~ (patsoid=paistikkaat)
~dogo höberökse tulid, vai midä pagizet~
~midäb issut höblötäd igävissäh~
~istuu höblötteä pahoiz mieliz~
~mi lienöö höblöttäjä~ (turhan puhuja, vrt. small talk)
~hyvä olet höbriskö, tyhjeä pagized~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~vanhate rubiou peäluu häpistymäh~
~händä ei häblissytä (hävetä) ni mi, moine on se vessi rohkie~
~sih kai häblistyi, ei tiedännyh ni midä sanoa~
~se häblätteä sanoo, dai omoa lizeäy~
~hämäräl häpäkehtää~ (haparoi)
~häpäkehteä kävelöö vanhu~
~ei se eännä syyzjeän jytyi, se on katso häpäkkä~ (kevätjää, jään paksuus mitataan äänestä)
~kehtoatto nagroa härhätteä magavoaigah, ei ole ni magavuzrauhoa~
~härikäs~ (oksainen puu jossa kuivatetaan asioita)
~härkkimellä pieksetäh huttuo~ (5-tsorppoinen eli piikkinen, näreestä tai petäjän latvasta)
~keittuo midä luajitah, nii hämmendetäh härkkimel~
~härkkimez on 3-6 sorppoa, kuuzez on laittu~
~tazoi sorppii ei laita härkkimeh~ (tazoi=parillinen)
~härkinheiny~ (peltohatikka)
~härkinkorte~ (kesäversoinen korte)
~kaiken järven härkitsimmö etsimmö~ (kadonnutta verkkoa, itse tehty=oma=arvokas, ostettu=vieras=arvoton)
~suurie poroja, urosporoja, sanottih häräkse~
~härgeä sarves pietäh, a miesty sanaz~
~härmettäy lunda tulla vähäzen~
~sielä on uzviessa puut, härmässä~
~puud on härmäz~
~moan härmäi kirjavaks lumel~
~elä härnyä koirua~
~lapsi härnäi kazii, kazi otti da riibai lapsel käin~ (kissa raapaisi lapsen kättä)
~luzikal härpitäh, vai lihoa da kaloa näpil syvväh~ (kotimaiset ruokailuvälineet)
~koiru härskähtih haukkumah~
~kem midägi härtseäy, ga sih i päivy jällel~ (iltapuhteina)
~elä härttsiä sie, sinuh tämä azie ei kosse~ (toisten asioihin puuttumisen vieraudesta)
~häräkkö~ (pystyyn kuivunut oksikas puu)
~vain sillä Akollahen Nalulla sillä oli häränsarvesta torvi, Inkeriltä tuotu~
~häränsilmässä vesi pyöriy~ (pyörteessä)
~elä sie usso kaikkie häskehie, katso omal silmäl~ (katsoa omalla silmällä)
~häzyllä mändih mettsäh da yöksyttih~
~menöygö hätki sinul siel ollez~ (hetki=pitkään)
~en kehannuh hädzissä (riidellä) humalniekan ker, lähim pois~ (suomalaisten historia seitsemällä sanalla)
~harakku hätsätteä~
~pedrad hädyytetäh polguo duoksomah, siidä enzimäni mänöy ansah~ (ilomantsin peurakanta ennen autoja ja tuliaseita)
~mie olin rozboiniekkojen käzissä semmoizessa hädässä~ (rozbojen eli robberien alkuperästä, suomen rikoslaki pidetään lievänä koska suurin osa rikollisista on vierassukuisia)
~hiässä i vieras tunnetah~
~eij ou hädeä midäh~
~hädä on, näithäi, loppuu mi vai sid hädä, k on eloo da i kaikkee kylläl, sid ei ole hädeä~ (hyvin sanottu)
~mieron hädä oli, kolmeh hengeh puuttu~ (kulkutauti=kylän tauti, mitä vähemmän keinotekoisia keskittymiä ("koulut", "työpaikat") sitä vähemmän sairauksia)
~tuli hädä kädeh~
~hengen hädä on~
~kergiöy tämä vähembäl hädiälendäl~
~ei piä hädäilä~ (vieras yhteiskuntajärjestys pakottaa suomalaiset kiirehtimään)
~elä hädyäile, ei siula ni kem pahua tässä talossa luaji~
~no se vasta oli hädäydyjä, kuin kondien nägimä dai hiäm pagoh törkkäzi~
~elä vain hädäyvy ni kondie ei rohkie piällä tulla~
~minul loo eläjes kaks kohtuu hävitti, nännilöi kylmi, jänöinnahkaa pidi, ga hävitti~ (keskenmenoilta suojauduttiin jäniksennahkoilla, syntymänjumalattaren eläin)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~hägärän laski järvel~
~hägärikäz mettsy~ (huurteinen)
~pard on hägäräz~ (parta=beard)
~joga kohtan kai hägär iski ittseh, ylen on vilu~
~kai laski kylyn hägärähizeks, ei ole löylyö~
~tumanan hägäräni om pikkarani~ (sumuista)
~tumanan hägärättsäni, ga tuulemah ku rubei, ga selgii~
~pakkani metsän hägäröitti kaiken udzvieh~ (veti huurteeseen)
~hägäröitti puud, udzviem pani~
~k ei liene Kokoi Illu viennyh~ (kotoperäisiä nimiä)
~siitä mänimä kylyh kun kitsku hälveni~ (häkä)
~semmoista hälämänyö piettih~ (älämölöä)
~sanoi hälähtih~ (puhui ajattelematta)
~hämehikinsiima~ (hämähäkinverkko, verkko=web)
~kum puuttuu hämehikköh~ (kärpänen hämähäkinverkkoon)
~hämehikki kankasta kutou~ (auringonvalon väräjäessä lattialla, päivän, luojajumalattaren ja hämähäkin yhteydestä)
~hämähäkki on verkkuo loadinuh~
~viskua hämähäkki pihal~ (elämän kunnioittaminen)
~hämähäkki nuoroa myö nouzoo~
~paraz kylvönaig on, konzu hämähäkki verkod muale heittäy~
~mämmie hämmennetäh~
~keittuo midä luajitah, nii hämmendetäh härkkimel~
~ei se kahta tyhjeä hämmässy~ (oppii kerrasta)
~hämyö isket~ (vietät iltaa)
~huolittakkoa roadoa, hämy on jo~ (iltatyö=luonnoton työ)
~hämyy iskemäh kyläh mendih~ (viettämään hämyä eli iltaa)
~kaks hämyy yhtez on syvyspäiväl~
~hämykodvu pidäv istuo, levätä pätsin lämmittyy~
~zoratähti tunduo, jo rubei päiveä hämyssyttämäh~ (zoratähti=kointähden eli aamutähden vierasperäinen nimi)
~rubei Jumala päiveä andamah, päivä hämystyö, sammuttakkoa tuli~ (vrt. annetaan tulen hiipua omia aikojaan, kumpi aidompaa perinnettä)
~tuli pidäy soaha, hämystyy jo~ (tuli kuuluu pimeän aikaan, vrt. talvisin tulen polttaminen päivän ympäri)
~jo ildoa hämyi~
~hämärillä tulin kodih~
~päivän hämärie läksi~ (hämärästä hämärään)
~hämärin aigua tule käymäh~
~hämärii iskietäh~
~ilda algau hämärdyö~
~silmät hämärdyy vanhaten~
~hämärdyy illal konza laskiettsoo päiväne~
~nygöi on päivy lyhyt, rubieu hämärdymäh~ (talvella)
~hämärä on illalla i huomeneksella, vain keskiyön aigana on pilkkoni pimie~
~ilda ku rubieu pimenömäh ni se on ildahämyne~
~se on hänehine mutsoi~ (omanlainen eli mieleinen vaimo)
~hänehiine ruad on verkon kuvondu~ (omanlainen eli mieleinen työ)
~hännikäs tähti~ (pyrstötähti)
~etko tiijä mi on se hännikäs pöpäkköni~ (sudenkorento)
~hännikäs~ (tuuheahäntäinen kettu)
~hännikäz~ (susi)
~hännittelöy, mänöy pakoh~
~mie en ymmärrä mitä heäm miusta hännittelöy~ (seuraa perässä, sukunimi Hänninen=jäljittäjä)
~kävelettö ainos hännäkkäh~ (peräkkäin)
~händiezet~ (häntäjäiset=pitojen loppuvaiheet)
~syö händiezet~ (ruuan tähteet, pidot loppuu kun ruoka loppuu)
~linnull on häntä, kalalla niise~ (pyrstö)
~tähti lankei taivahalta, katso kuin om pitkä häntä~ (tähdenlento)
~jotta mihi aikah on se Otava kunneki hännin~ (katsotaan aikaa Otavan asennosta)
~hännäss on tiplane mustaa~ (kärpän)
~kondiell ei oa händeä~
~mado mavon hännällä ei talloa~ (matojen sukuun kuuluvat eivät vahingoita matoja)
~reboi reboin hännäl ei polle~ (repojen sukuun kuuluvat eivät vahingoita repoja)
~hyvin i händeä hivoo~ (keimailee)
~kalankudu hännälleh mänöö~ (vähenee)
~hännälleh päivy meni, rubei laskemahez~
~huonom miehen händäh lähti~ (varokaa huonoja miehiä)
~händäevä~ (pyrstöevä)
~metsoil on aiga suuri händäröksy~ (tuuhea pyrstö)
~siitä oli toas häntäsulista loajitut ne voijesiivet~
~piiroaloi händysullal voitah~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~piiroada loadi pertin täyven~
~tedred on hyyräkäd vilul~ (apeat)
~katso gulut olah hyyräkkäzet, vihmaksini roih~ (kyyhkyset apeita, sataa)
~hyyröttäy kuim pyy pakkazessa~
~kolmatta vuotta tässä hyyrötämmä ku kodiloih däimmä~ (toisten paettua sotaa suomen puolelle)
~vilu seä hyytäy järvie~
~kons ku hyytäy jokie, veneh ryyhtyy (takertuu) jiäh~ (veneilykauden lopetus)
~näbieh hyydeä, silmänägyvih ummistuu lambi~ (nopeasti jäätyy)
~hyydänyh on lammin~
~mene rokku viluh~ (ruuan jäähdytyssanat)
~järven hyvväldi yhteh yöh~
~allot hyöhketäh randoa vaste~
~hyöhkähteleh ku tuulispyöröi~ (tuulispää vai tuulenpyörre)
~kondienhyöhky~ (karhunputkien juuria kerättiin ruuaksi keväisin)
~hyöhkyt on kontier ruuvat~ (eläimiltä opitut ruuat=omat ruuat)
~pohjazes ku tuuloo, hyvin alduo hyöhkytteä~
~kästsiipas ku tapain, ga soatoin~ (käsikynkkää)
~vetty hyöhkäi veneheh, kastuimmo umbimäräkse~
~savuu hyöhkeäy, ei soa ni silmii avata~
~oli vähäzem mallostunnuh, vie tsuilutti~ (tyyntynyt tuuli)
~istuu hyömöttäy pahaz mielez, virka ni midä ei~
~hyöpsy~ (päreistä tehty lasten lelu)
~rajakko ku hyödyy, hienuo koivuu kazvoa~ (aho)
~en hyödynyh, ei jeänyh ni miityttä barissoa~ (kaupasta voittoa, voitonteon alkuperästä)
~blahoslovi meid elämäh hyövykästi~ (siunasi hyvään elämään, rahasta siunaamisen alkuperästä)
~uuzi kodi erähäl on hyövyndäkse, a toizel on kuoliekse~ (unessa nähty)
~vihmu kaikil kazvoloil oli mieleh~ (kasvit=kasvajat, kasvavat)
~mibo sinuo hähizytteä, midäb on hyveä mieldä~
~lyöö kurikal kirvestä~ (puuta halkaistessaan)
~hähkähtäh kondii da kynnet tsilahuttav vastakkah~ (karhu-tietäjä)
~häihitä kärbäzie vassal~ (karkota)
~päiväh ei voi kattsuo, häiköäy silmie~
~tuuli tumanan häikendi~ (hälvensi sumun)
~tulet häikettih, moata ruvettih~ (tulen hiipuessa käydään maaten)
~piädy vai häilyttelöv ilves~ (heiluttaa)
~händeä häilyttäy koiru~
~kätkyttä ku häilytällin, ga laps uinoi~
~häilyy kui laulamatoin kuolii~ (kuljeskelee kuin laulamaton kuollut)
~ta veneh vain suuremmalla oallolla häilähteli, pienellä ei~
~yhen kerran kuih häilähin dai veneh kuadui~ (ohoh)
~laps astuu häipettäv virundan jällel~ (sairauden jälkeen)
~koululoja käy, virgua pidäy~ (arjalaisen oppimisen tarkoitus - ei ole viisastua - vaan kohottaa itsensä keinotekoisesti toisten
yläpuolelle)
~kävelöv häipäkehtäy~
~polttajazet tyynil ilmoil lennelläh~ (mäkäräiset)
~en tiijä pöllästygö hiäv vai ihastu, se niih tutizi~
~lundu häippäi vähäizen~ (satelee harvakseen)
~astui häippäi pienil askeluizil~ (lapsi)
~häisky aika~ (karhujen liikkuma-aika syksyllä)
~vanhate silmät häidevyttih~
~peän häivytti suuriz ajatuksis~ (suuret ajatukset johtivat mielenhäiriöön, vrt. "filosofit", "poliitikot", "aktivistit", "uskovaiset")
~mieleldä häivähiin~ (tulin hulluksi)
~häivä~ (2-3 koukkuinen haukionki joka jätetään yöksi järveen)
~lunda hillakkaizeh häivöälöy~
~koirampendu hägelehtää~ (hoipperehtii)
~ylen on meän laps hägelö~ (rauhaton)
~valgei häkkin oli, saimah pandih~ (valkoinen härkä vietiin veneellä (saima) saareen iljalle eli Ukolle, oikea väri, vieras eläin)
~lapsed vai häkkälehteä, hypitäh kopsahtellahaz~
~mäni häkkärämäkkärälleh~ (mukkelis makkelis)
~a kuin sie häksät, käy terembäh~ (hidastelet, kävele nopeammin)
~kävelöy tsubizis häksyttäy~ (kenkien nimityksiä)
~hägyrä on kuus ymbär~ (kehä kuun ympärillä)
~tsyötöi moaz löytäh~ (kastematoja)
~häkytysheineä keräimmö~ (lääkekasvia missä valkoiset juuret)
~kontie häkyytti milma metsässä~ (puolusti elintilaansa)
~räkät häkäissettih mejät pois~ (hyttyset karkoittivat)
~oravu häkäldäy käbälien keskez noavoa, kuuzez istuu vatsalleh rehväl~ (rehvä=lehvä)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~hyväm mielen hytsäkkäzez olen~
~hytyl mändih~ (kiireellä)
~hyttyö pannah~ (tanssitaan)
~hytykky~ (hyttynen)
~onnoako ei soa eleä, kuolta pitäy~ (elämän tarkoitus)
~hyveä suav vie hyvendellä, a pahoa ed voi kohendoa~ (hyvä_työ)
~häi uuzis ruutis hyvendeleh~ (vaatteissa koreilee)
~rupieu nyt olomah hyvöänne päin~ (yskä)
~neuvo hyveänne päi toista, elä pahoanne päi~ (hyvä_neuvo)
~hyvikki~ (suosikki)
~hyvikkäine on tyttöine, anna vai kazvoa, ga viisastuu häi~ (lapsi varttuu hyväksi kun saa kasvaa vapaana rakastavien ihmisten keskellä, sairaaksi joutuessaan vangiksi vieraiden keskelle, "koulu")
~vellekset tultih siitä hyvilläh kun soatih sisäreh~
~tuli hyvilleh, hyvil mielie~
~meilä piettih neveskä oikein hyvänä~ (miniää, joidenkin oli helpompi elää kumppanin kuin oman perheen kanssa)
~hyvässytä (lohduta) velli milma, kum mie olev vierahalla moalla~ (useimpien ei, vrt. vieraiden keskelle joutuvat "opiskelijat", "opiskelijaelämä")
~elä huolita, tulemmo hyvin aigoih~ (hyvissä ajoin)
~hyvin voibi, eläy tervehen~
~kiuru pajattaa keväjel~
~ei pidäiz moamoil sanuo vastah~
~kuoltuu ei räystähäh panna, moah pannah~ (vanhempi hautaustapa?)
~ga kui lähtenen, ga lähen~
~häi ittsie ainos hyvisteä da ylendeä~
~hyvä on hyvistyö hyväz rahvahas~ (seura tekee kaltaisekseen)
~a siinä rannalla on hyvistä hyvin suuri kivi~ (kolme kuvailevaa sanaa)
~mie händä ainos hyvitän da autan~ (kotimainen hyvinvointi)
~sinä minul mielen hyvitit, gu tulit tijjustamah~ (välittää)
~minuo hyvitteä sanal da elol~ (antaa hyvää sanaa ja eloa)
~migäli voinnoo, ga sigäli hyvitteä andoa~
~hyvittymätöi on, ei hyvity ni mih~ (vieras "hyvinvointi" luo apatiaa ja kiittämättömyyttä)
~vastah hyvittsi, podarkan andoi~ (lahjaa tarkoittavat sanat lainaa, oma sana?)
~se torg ei andanuh ni midä hyvykkii~ (torg=kauppa, ihmisten huijaamisen eli kaupanteon alkuperästä)
~sen häi hyvytteh roadoi, hyvän hyvyöz loadi~ (tehdä-työtä-hyvää-hyvyyttään)
~hänel miun vanhat hyvyöd ei juohu mieleh~
~tulkah koti niin hyvä~ (uuden kodin sanat)
~se oli nii hyvä pyhittöä ser rokan kera~
~kyllä mie söisin sitä kun ois hyvöä mujehta~ (muikkuja)
~pitkä ilo ei mäne hyväks, se on itkuks~
~hyveälin hyväl sanal ga lauhtui häi~
~mäne velli kodih, muttsoidas hyveälet, katso igävöittsöö~
~lapsie hyviälläh, armastellah~
~karangokuuzie ois ottua, niidähän hyviälläh~ (astioiksi)
~hyväzil pideä käyvä~ (kiertävän tietäjän)
~hiilet otettih pois ta se oikein hyväisesti puhassettih~ (tulisija)
~vassattii hyözesti, piettii hyözesti~ (vierasta)
~hyvämaguni kyly, ei ole tsihvoa~ (häkää, sukunimi Sihvonen)
~hyvämujuni jupka~ (hyvin värjätty hame)
~täl seäl hyväntoven puuttuu, ylen om päivy valgei~ (ei tule kalaa kirkkaalla säällä)
~siinä on hyväsiämini tyttö, sen jogahini sanou ken händä tundonou~ (hyväsydäminen)
~pehmeitukkain on hyvätabaine~ (lapsi)
~hyvättsäizesti soadih kaloa~
~hyväverelline neidine~ (terve=kaunis)
~verkot ollah hyyssä, lumen kera kylmetty~
~jovez hyy matkoau~
~hyyhky~ (kasvi josta tehdään sosetta, umbelliferae)
~hyybiehaukka se hyyhyttäy metsässä keveällä~
~hyykäz on jeä, virdu vedi hyyn yhteh tukkuh~
~hyybie lendelöy yölöillä~ (huuhkaja)
~hyybin iäni metsäs kuuluu~
~hyybii sanou, huu, huu~
~hyybiilindu sai kaks jäittseä, pyy sai kymmene~ (poikasta)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~sentsoi hynnyy, astunda kuuluu~ (eteinen notkuu)
~polved hynnyy vanhal astujez~
~engo varoa engo hynnähä, lähen kunne katson~
~kiveh ku ajoimmo, muga hynnähytti, ga vähäziz emmo vai koadunuh~ (reellä kiveen)
~pyhälly jyrizöö hyntettäy~ (ukkonen)
~mieleh on lapsil lauvan hyndzyndä~ (keinuminen)
~niim pezim pirttie, jotta hypehyöt kipeyvyttih~ (kynsinauhat=hypehyt)
~hybehyöt halgeiltih~
~hangie myö hyppelöy~
~lötöi hyppelöö~ (sammakko)
~koiru hyppelöö lihan nähtyy, kielel veäldelöö suudu~
~na sie hypitä lasta, mie lähen tuov vezikorvon kaivolda~
~lastu hypittiä polvel~
~hypitä lastu polvel, sid ei itke~
~halteissah hypittih~ (tietäjä)
~huomeneksella jo aikaseh lähtömäh hypittih~
~siijat hypitäh, särgi hyppiy~
~pieni pedra hyppiy nelistä~ (hyppiä nelistää)
~mie harakkana hypin mettsien tuakse~ (harakan hahmossa)
~miun luondo hyppii~ (suututtaa)
~orava hyppie puuz da puuh~
~hyppiäd lapsed, vallattomad~
~hypyllä läksi mänömäh hyvällä mielin~ (mene hyphyn)
~meän Vasa toi hypyl mutsoin~ (otti vaimon ilman perinteisiä kosintamenoja)
~hypyl mennä miehel~
~hypyllä mäni~
~hyppösieni kylmäy~ (sormia, sukunimi Hyppönen)
~linduzet hyppiälläh~
~ei ole jälgie ni hiiren hyppämysty~
~siit hyppävöz minul kibei puutui hyvä, jalgu mutskehtui~ (nyrjähti)
~jo huuldu hybristytteä, itkistelizih~ (lapsi alkaa itkemään)
~mie hypähtelin ta lötöt oli jalassa~ (kenkien nimityksiä)
~marjah kul mäntih nir roveh hypähytettih ta luvettih, tsumu, tsumu, komu, komu, miun kosja täysi~
~jo nygöi kudakui hypällytteä kävelöö~ (lapsi opettelee kävelemään)
~marjakatti tsirtsettäy, hyppeäy toizeh siah~ (heinäsirkka)
~hyppäi, ka kotad moah ei koskiettu~ (kotad=kengät)
~vedeh hypätäh kezoin kylbies~ (kylvetään joessa kesäisin)
~Väisämöini hyppäi hilloh~ (Väisänen meni hillaan)
~mändih yhteh hyryhyh~ (yhtaikaa)
~poarmat hyristäh, kärbäizet piristäh~
~magoan lebävyksen~ (lepäys=kotimainen ajanmitta)
~hyvä on olla hyrkytellä, hyvän toiseni keralla~
~tuulou hyrniy~
~järvi hyrskevyi ku tuulistih~
~aldo ku prätskäi venehtä, ga veneh kai hyrskähtih, kai yläh kohoi allon nenäh~
~aldo hyrskähtih peälitsi venehez~
~koiru hyrskähyy undu nägöö~
~oli meilä i liinoa mistä kesrätä hyryyttimä nuottarihmat, rysärihmat, nuorarihmat ta kaikki~ (mistäpä ennen hamppua)
~kyvendy tules hyrrähtih~ (hiillos)
~pajuo hyrähytti~ (laulua)
~hyväm mielen hyräkkä~ (vrt. hyvältä tuntuva huumattu mieli, hyvinvointiyhteiskunnan keinotekoisesta luonteesta)
~jupka hyzähtih kizates~ (jupka=hame)
~kevädjiä vai hyzähtäh vedeh~
~lumi sulau hyzäjäy kevätpäivil~
~elä lasta pöllättele, lapsrukka hydizöö~
~moine on vilu, hydizytteä~
~kätkyt hyddyy vivuz~ (vipukätkyt)
~pölässyim muga, kai syväinala hytkähtih~
~regi hytkähtih, haudah meni~ (hauta=kuoppa)
~reboi juoksoo hydmytteä nenä moaz~
~hydrie kui hiiri, ei kolla~ (hiljainen kuin hiiri)
~jänis hydristeli, a ku lähenin vähäzen, pagoh lähti pötkimäh~
~tedri istuu hydröttää~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~terväh peäzen~ (terväh=kohta, terve-sanan terva-selitykset vääriä?)
~mie huuhtah kylvin nagrista~ (kylvettiinkö kaskeen koskaan mitään omaa, vai puhdas laina)
~huuhtikota~ (huhdan lähelle pystytetty kota missä asuttiin kaskeamisen ajan)
~vuattiet pessäh ta huuhotah avannossa~
~mie huuhon tsainikan~ (teekannun, tsainikka=tsainiska, kka ja kkä-päätteiden alkuperästä, sanojen alut omia, päätteet lainaa)
~huuhto dallad doves~ (jalat joessa)
~pidää huuhtua silmät, da lähtie mettsäh~ (pyhään paikkaan mennään puhtaana)
~huukkajahaukka~ (kanahaukan vanhempi nimi)
~huukkau kanoin syöjy haukku~
~konsa sieneh lähtietäh, siid huuketah~ (huudetaan, huhuillaan)
~hyybie huukkau~ (huuhkaja, sukunimi Hyypiä, alkuperäisiä totemistisia sukuja)
~en sano huuliks engo kieliks, juuri totta sanon~
~häi huulien sydämel vai muhahtah, toine lohkahtah~ (naurutapoja)
~sinul pidää ostaa huulisoitto, ehkis opastut soittamah~ (opastua tekemään jotain)
~ukkuandu on hyvä huulivojje~ (suuteleminen)
~tulou huureissa kotih~ (ilman saalista)
~tyttö kun ei kizauteta se siitä huureis istuu~ (tanssiteta, pahoilla mielin)
~huurre on doga lehväzem peittänyt~
~kylyssä on huuruo~
~huuru mielez~ (paha mieli, paha (bad) sanan kotoperäisiä vastineita)
~vähä oli huudajoa avitsuonis~ (auction, kauppaan eli ahneuteen liittyvät sanat valkoisilta mustalaisilta)
~huudehini mettsä~ (huurteinen)
~se pitäy lasta roasakalla persien huutoa, jotta muistau~ (selkäsaunan alkuperästä, voimankäyttöä ihailevien arjalaisten tapoja)
~ku mie silma hyväzesti huuvan~ (kotimainen tapa=sanan voima)
~elä huuvata pienembies~ (kiusaa)
~huuveh on kun semmoni huura laskeutuu mettsäh tahi satau lumen~
~pakkazen huueh~
~mettsä mäni tän yön huudeheh, ylen om pakkani~
~ku oliz mettsy huudehes synnyn aigua~ (joulun ja loppiaisen välillä)
~synnymmoan aigah~ (maa ei synny talvella, päivä syntyy)
~huvvehtui puut tyynel pakkazel~
~huvvehtuksiz ollah puud~ (huurussa)
~synnynmoan aijal Jumala metsän huuvehutti, hyvä vuozi roih~ (ts. metsä syntyy huurtuessaan=synnyn aika=ensimmäisten kovien pakkasten aika)
~metsän pakkaine huvvehtutti~
~elod mellitsäz huvahtih, ga lienoogo varrassettu~ (viljat varastettiin myllyssä, mylläri=myller=miller)
~jauhot huvettih, uuttu pidäy soaha~ (jauhon valmistaminen kielletty tavalliselta kansalta eli suomalaisilta)
~hyvä on huvennus pahan azien~
~häi azieda huvendoa~ (kaunistelee)
~kudojez verkko puolen hubenuobi~
~hubizou pagizou hillah~
~itköö hyhettäy~
~hyhizyö viluz~ (tärisee)
~tuuloo hyhizöö~
~itsekseni nagramah hyhkähtelemmös~
~tedri hykerdäy~
~ukonlammas hyketteä~ (taivaanvuohi, alkuperäinen nimi?)
~en hykä (pelkää) nennii miehii, tulgah hod viizi~ (yksi karjalainen vastaa viittä arjalaista)
~kum mäned lemeh, suattau upota, se pahasti hygläy~ (suo)
~jänis hygli metsäs~ (hyppi)
~moizet suuret kariet oldih, venehty hyglytti~
~paissah händä kohtuzeks~ (raskaana=kohtusillaan)
~tedrilöin hykyrryz mänöö pedäjikös~
~tedret hykyrretäh tyynel huondeksel~ (tyynenä aamuna, teeri-tietäjä)
~midäbö hykähittös, va ed usso midä sanon~
~min en hykähtäi, prosi minum peäl, vai kehtanned~ (tee kantelu jos kehtaat, natsit tekevät rahaa suomalaisten riidoilla, "oikeuslaitos")
~syömizii hylgii, ei kaikkie syö~ (valpas emo huomaa lapsen ruoka-allergiat, jokainen hylkii jotakin)
~heän tietossus hylgävyi~ (rakkaus loppui, mielitietty)
~vesi on kalan hylvännyn, kala koutun kuolijana vejem peällä~ (kuollut kala=veden hylkäämä kala)
~minä hylgäin dubakam poltandan~ (hea!)
~hyllätt om parembi hullattuu~ (parempi lähteä kuin tulla hulluksi)
~hylgäi mielespiettävän~ (rakkaan)
~hymevyi tuulemah~
~pyhällä hymähtelih, pilven kazvatti dai vedeh puhkeni~ (ukonilmalla, alkuperäiset pyhät luonnon tapahtumista)
~pikoi hympetteä, tsud kuuluo~ (pikoi=ukkonen)
~tuulen hymyri~ (kova tuuli)
~hymyrie mäni~
~ukondyry hyvin vähäzeldä vain loittona hymähteli~
~ukkoni hymähtelöy~
~hynevyi pagizemah~
~itköö hynizöy~
~pagizou nenäheze hynizöy~
~hynnytä sie lasta, katso vädzizöö~
~kätkytty hynnytä, anna magoau lapsi~
~astuu hynnytteä~ (sukunimi Hynynen)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~hurjamielini om meän tyttö, ken kunne vihjoaa, sinne i mänöö~
~lykitäh jeädy myö~ (hiihdetään)
~nokko hurkkaittsou, kun ov vilun kälväkkä~ (nenä tuhisee)
~kärbäizien hurgu~ (surina)
~niir rysöyty itkömäh, jotta lattiella lankei ta hurmehtu~ (pökertyi)
~joko sie uinoit.. enkä oikein uinonnut, vähäsen vain hurmehuin~ (torkahdin)
~hurnaldi terväh hevol pihah~ (terväh=äkkiä)
~regyd hurni myödymägeh~
~tuli hurniu palau~
~pane nenet piiroan hurbilod riehtiläl, anna tsiidaluo roih~ (tsiidalo=herkku)
~lykkii hurruttau kivilöi, tukkuh kereäy~ (kasaan)
~midä koira hurskahunoo, kedä tulloo~
~pane hurstine tilam piäl~ (tila=nukkumasija)
~heitä hukkuzen hurtandu, vagahazen vangutandu~ (sanotaan lasta itkettävälle haltijalle, hukkunen ja vakahainen vauvan kotoperäisiä nimiä)
~tsakkoin huru~ (sääskien)
~hurvehtus poroi~ (hervottomuus, poroi=meni ohi)
~hurvehtuksiz on käzi, ei liiku~
~huza~ (tarhakäärme)
~huzamado om pitky, järei, paivunkarvaine~ (pajunvärinen)
~huzahtih mettsä~
~tuulella puut huzissah~
~vanhu hudajau kävelöy~
~vanh hudajau, luzikku käiz ei pyzy~
~lemi astues hudizoo~ (suo)
~joudavua hudjakehat~
~ei tijjä kunne menöy, kus tulou, sie vai tyhjiä hutakehtau~ (tyhjän toimittaja)
~kätkyttä hudjuttua~
~teijän kazi on aiga hutkaleh~ (kissa)
~hutra on se verkko, ei soa selällä laskie, tuuli ser revittelöy~ (verkko=web, oma nimi?)
~kevätjiä on hutra, ei pie pahoin männä~
~lujuzilgo mänet.. mänemmö, g emmö tiijä, roihgo lujoa vai hudroa~ (kosijaisten kotoperäisiä nimiä, lujuset, lujittaa)
~kyllä täm on hudra verkko~
~hudraz on hengi, kuolemizilleh on~
~hudrani on nyt, terväh kuoloo~ (terväh=pian, vrt. terve)
~hudrasilmäni~ (heikkonäköinen)
~jogi nygöi on hudrenemizeh, elä mäne kattsomatta jeäm peäl~
~kolttine pienenöö, ei synny peäl~ (vaate syntyy eli sopii päälle, elävä olento)
~viez oldih merezät, ga hudrevuttih~ (merrat haurastuivat vedessä)
~hudrevuz on vanhal igeä~
~hudristundan varoau, joga päiveä ei pie~ (ei pidä paitaa joka päivä koska pelkää tämän haurastuvan, vrt. tehotuotannon synnyttämä tavaran kertakuluttaminen)
~voimatus hudristau, syvvä k ei soa ni midä~ (voimatus kotoperäisiä sairauksien nimiä)
~tsakkoau hutsettau~ (sääsket)
~metsoi hivoo hammasta~
~metso hudzettoa kiimas~
~ota poalikka da hiero sil hutskoa miun jalgoa~
~hierotah hutskatah~
~huttuo särvetäh~ (syödään puuroa)
~hubela on vattsa hutun syödyö~ (viljatuotteiden sopimattomuudesta ihmisravinnoksi)
~huvä on huttu huulel, vain on vaigie vatsal~
~huttuvatsu hudru vatsu~ (ei tee kylläiseksi)
~kaloja huttunah on, ihan vilajau~
~pajuo ku myö heläsköitimmö~ (lauloimme laulua)
~täh pyhäs kolme kerdua huttuu pidäs keittiä~ (vieraat pyhät, vieraat tavat)
~hutukka tulou jos praskottelet~ (hutikka, prasko=sahdin (saft) itäinen lainanimi)
~jeäpi hutviksi~ (vanhapiika)
~huuhtah ei pie vägie panna~ (huhtaan eli kaskeen lantaa, vrt. lantalaiset)
~lykkeäzin (astian) vedeh, sidozin nuorapalah, anna aldo huuhtelis~ (pesukone)
~huuhennikkoa kierteässä pitäy liikahenkie olla~ (talvijuhlissa pariton luku naamioituneita henkiolentoja)
~huuhkajal ol lyhyt kagla~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~tsiutsoi ei nävy~ (varpunen=tsirkkunen=tsiutsoi)
~hämäheikki juoksoo vilvettelöö kuldaniegla kiässä~ (pussia kantava hämähäkki luojajumalattaren hahmoja, jonka kaksoispojat kaksoisluojia)
~huozeikk on järvessä~ (korteikko)
~huodzu yhtemmoin on korttehen ker, a tolko huodzu on kuival moal da kova, hänen kobrah ku otat, se aivin vidzizöy ku hiiri~ (kangaskorte)
~käin huodzah~ (keräämässä kangaskorteita)
~huodzuheiny~
~huozokaz emändä, kyllä häi huolem pideä taloil~ (huolehtivainen)
~häi otti armoittomad lapsed omaheh huostoh~ (orvot)
~pissä veittsi huodrah~
~spoagan huodru~ (miekka=ihmisten tappamiseen suunniteltu=lainaa ihmisten tappajilta eli "rauhanturvaajilta")
~huodraz veittsie talutellah~
~ei monella pojalla ole itsen luajittuo huodraheluo~ (helaa)
~huodrannokaz on kondien hammas~
~hieroo latettu tsuurun ker~ (pesee lattiaa hiekalla)
~annahai tsakku tulou, ga orahan tuou~ (sääsket)
~häi nyt sai huogehel tavaroa~
~kala huoviz, liemi ni sid ei maksa~ (halpa kalaruoka)
~liha nygöi on huovis, ennen oli kallis~ (tehotuotannon alkuvaiheita, vrt. läskit)
~voizid vähäzen huovistua, nii mie ottazin~ (laskea hintaa)
~en huovissa engä i kallissa~ (keskitie)
~häi enzimäi möi kalleheh sid lopuskal do huovisti~ (kauppa=laillistettua ihmisten huijaamista, "ale")
~hupah se mäni~ (huonoksi)
~tämä päivy meni hubah~ (hukkaan)
~tämä on hupa lumi, tästä ei ole vielä rejen alla~
~hupasa lumi~ (sulava lumi, ensilumi)
~hupasesta matka mäni, kun poajima ta teräväiseh astuma~
~vanhu hubajav, ei tiddä kezeä ni talvie~
~moin on häi hupakeh, pagizou midä peä kandau~
~häi on vanhu da hupakko~
~hubezakse mennäh koivunlehted enn iivanampäivii ottahez~ (talven vastat juhannuksen jälkeen)
~ei tävvy vattsu hubelal syömizel~ (vähäisellä)
~matikku on hubel kala, keittähyy äjjäl hubenoo~ (yksi pyhistä kaloista, ei tarkoitettu syötäväksi)
~oled aiga hubelo~ (kiits)
~kuvvel hevol aja hubernaator~ (kuvernööri, arjalaisten "pröystäilevä" elämä suomalaisen vaatimattomuuden vastakohta)
~ei pijä hupettoa, pitäy hyväsistä poajie i hyväsistä loatie~ (hupettoa=kiirehtiä)
~tantsittih dai hubie piettih~
~ei ole hubo huolevinah, eigo tibo tiedävinäh~
~olet hyvä huppana, et muissa midäi~
~elostau lapsi pihal, huppeloittoa, tsopottoa yksinäh~ (leikkii)
~midäbä se tyhjie hubrii~ (hourii)
~meän ukko tänä keveän hupsahtih, vaihtoi hevot tsiganoin kere~ (mustalaisten)
~heitä nygöi hupsindu, ku ei parembua paginua olle~
~meän hebo on hupsu mänemäh, ei sidä pie lyyvä~
~hupsupäiväni on, näithäi tuan~ (hassahtanut)
~huvun nosti minum peäle~ (huhun)
~huralla kiällä riadau~ (vasemmalla)
~täm on hurua käzi, toin on oigei käzi~
~vesi venehen nenän iessä hurahtelou~
~lindu lendoh hurahtih~
~hurahuttau sulhaiskansasta yli nakkoau tulipäriet~ (häätapoja)
~kevädvezi hurajau~
~oigie nännii pidäz andua ainos~ (lapselle, ettei tule "vasenkätiseksi")
~Prokko tuli Ruotsista kotih~ (ruotsi=suomi)
~sorsat lähettih lenteä hurhettamah~
~värttin hurhettoa kui kezreäy~
~tuuloo huruhettoa~
~tuulou pitkäzee, ei hurissen~ (pitkänen)
~tsakkoa hurizoo~ (sääsket)
~koski virdoaa hurizoo~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~mikse olled nenga huolimatoi, sovad lykit kunne puuttuu~ (sovad=vaatteet)
~huolimatoi elaigu on heile, eig ole lastu, kahtei eletäh ukon ker~ (huoleton elämä=lapseton elämä)
~mettsäh pidäs peästä~ (ihmisen paras paikka)
~huolita ruadua, piäzed ildazel~ (iltanen=kotoperäisiä ruoka-aikoja)
~kui nai, ga sid mutsoi hänen huolutti~
~hyväs huollos pietäh lapsie~
~huolduu hyvä puu, rozoloi tulou kylgeh~
~tulet perttih, ed jalgoi huomoa pyhkie~
~mi on tänäpeänä roattava, ei pie huomeneh sidä dättöä~
~huomena lienou hyvä päivä~
~huomena jälgeh~ (ylihuomenna)
~vihmuz päivän piästä piäh~
~huomei lähten mettsäh~ (jep)
~huondeksellized kalad panemmo tulel~ (aamuiset kalat)
~kirkas oli huomenes~
~aigani lindu nenöä puhastau, a myöhäni siibiah ojendau~
~tule meih huomeneksella~
~loadi miul hyvän huondeksen~ (sanoi hyvää huomenta)
~huomneksella pezietsetäh da sit kumarrellah Jumalua~ (aamurukous=aitoa päivän eli suuren hengen eli luojahengen palvontaa, seiso väkevästi sänkysi edessä aamuisin)
~huondeshämys lähtimmö~ (aamuhämärässä)
~oli semmoni huomeneshämärä ku heäm mäni~
~huondezkajoz~
~huondeskastiel kävelin~ (aamukasteessa)
~huondeskerral enembän kaloa sain, illal puutui vähembi~
~huomeneskoite, kun päivä rupieu koittamah~
~huondeskodvah minä regie lain~
~minä huondeskodval roam midä tahto~ (tehdä-työtä-oman-mielensä-mukaan, jokaiseen uuteen taloon tulisi rakentaa työtila / verstas ja kieltää toisille työn tekeminen, näin orjayhteiskunta muuttuisi pikkuhiljaa suomalaiseksi yhteiskunnaksi)
~lugietah huondezmalitud~ (aamurukousten myöhäisempi / vieraampi kerrostuma, ortodoksien päivänpalvonnasta vieraantuneita tapoja)
~huondespimiem hämys kävväh nuotal~
~huomenespuoleh yötä~ (aamuyöllä)
~huondespäiväz oli rounu gu kajozu, a illakse vihman loadi~
~huondezrubiem on zautrokaz ielleh murginois sah~ (aamiainen=zautrokaz, murgina=morginn, aamusyömisen vieraasta alkuperästä)
~huomenesrusko~
~tänäpäi huondezzora oli tsoma~ (aamurusko)
~huondezzora rubei näkymäh~
~huondessumerko~ (aamuhämärä)
~huondestsiiru~ (aamunsarastus)
~huondestsura tuloo, hoamistuu~ (aamuyö hämärtyy)
~huondestuuli k ei tyynistynne, sit päiväl ravenoo~ (aamutuuli kiihtyy päivällä)
~huondesteähti tipetteä, duumaitsed, eläväin on~ (aamutähti vilkkuu=elää)
~huondezuni om magiembi ildundu~
~vihmui tsipetti vähäzen~
~elä huomi huomenista päiveä, elä vai kädehizeh~ (elää kädellinen eli päivä kerrallaan)
~jätähäi huomeneks, huomenizem päivän varus~ (elää kaksi päivää kerrallaan)
~heijän huonehet ollah vilut~
~elä tapa elägö satata, huonehenhaldie on~ (hiiri=kodinhaltija)
~huono tuohus, pimiesti paloa~
~huono, paha, karu~ (järjestyksessä)
~on tämä vähäzel huonohko, ga menöö sentäi~
~dorogu on sinne huohkoine, ga sentäh pääzöö ajamah~ (teiden vieraasta alkuperästä, arjalaisen ahneuden ilmentymiä)
~ylen on huononi jeä nygöi, ei ole mändäveä~
~pagizoo höblötteä~
~huonokorvani, ei väheä kuule~
~minuo ei kizavuta~ (tanssita)
~huonosydämini on, ei pyzy ni mi vatsas~ (sydän=vatsa)
~huonosydämine kaikkie pöllästyy~
~ilvieh täh pirahutat vai sen, lapsi kipsahtah, sid ei syväindy huonoskoita~ (pirautetaan viimeiset äidinmaidot lapsen ilveille eli kasvoille, ettei tämän vatsa menisi löysälle, suojeleva taika)
~vihmui ku äijän, ga joaman huonossutti~ (tien)
~kudai vanhuttah ei tunne ni kedä~ (vanhuus tulee yksin)
~huonounini om meän laps, ei voi moata, itköö ainos~
~moapogrebu om madalaine huonuksud~ (maakellarien (cellar) vieraudesta, kotoperäiset ruoka-aitat maan päällisiä)
~mibo huonuksii on erize teil~
~mejjän taloiz on nelli huonustu, sarai (lato), kyly, riihi, kodi~
~lapsen on kählännyh~ (synnyttänyt)
~huobu kazvau niityle~ (odelma, äpärikkö)
~magoaa ylen lujah, ei kuule mim mitikäistä~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~hukampoigu~ (sudenpentu)
~hukampoigoveh~ (sudenpentue)
~hukambutki~ (karhunputki)
~hukanroagettu työndeä~ (hukanroake=laukka)
~hukantakku~ (ukonparta)
~hukanunda makuau~ (koiranuni=hukanuni)
~hukavvillua kazvau~ (ukonpartaa, jäkkiä)
~hukanvillaheinä~
~nämä on hukanvirssat, hukka on hännäl häivännyh~
~täm on hukanvirstu, pitky virst on~ (hukan kulkema)
~syöy kun hukka~ (ahnaasti)
~suu on avoi ku hukal~
~nuori hukka on russappa~ (millä kielellä)
~hukat ulvotah~
~hukat kadaituhjoloiz muatah~
~oled gu hukku nälläs~
~hukkazilla leikitäh~ (takaa-ajoleikin kotoperäinen nimi, vrt. hippa)
~hukkazilleh olla~
~hukkuni, pieni lapsi, vasta alkau elöä, ei tiijä ni mitä~ (vastasyntyneen (new born) kotoperäinen nimi, jokaisen vieraan yhdyssanan taustalla yksi tai useampi oma sana)
~ei se ymmärrä kun ov vielä hukkuni~
~hukkuzen kujehed on~
~pieni lapsi on hulluni, ei tiijä mitänä~ (hulluni vai hukkuni)
~suokurvittsa hulhettau~ (kuovi)
~regi hullahtih, kui jamkkah ajoimmo~ (kuoppaan)
~regi koadu, ga aiga hullahuksem pidi~
~vesi hulkkau~ (hölskyää astiassa)
~hänel oigei käzi hullavui, ni liikuttaa ei voi~ (halvaantui)
~tuli hulmahtau~
~kaksi hulpoa ompelima vassakkah~ (hulpa=kankaan ehjä reuna)
~pyhällä humahteloo~ (pyhä=ukkonen)
~halgopino koadui humahtih~
~pyhäillan humahukseh havaitsuin~ (heräsin ukkosen jyrähdykseen)
~mettsä humajau~
~humalniekat tiel örjytäh~ (vältelkää teitä)
~humalniekan ker älä rubie vätskämäh~ (väittelemään)
~älgää laskekkaa humalniekkaa perttih~ (vrt. asua samassa talossa humalniekkojen kanssa, "kerrostalot")
~mettsy humevui~ (humisee)
~em mie sium hunsfatin kere lähe engo paginal rubie~ (vältelkää vaarallisia hunneja eli hunsvotteja)
~vuota vähäzen huogassun~ (hengähdän)
~kiukoan ottsa huohlassa ollah kuivassa voattiet~
~kiugua ku lämbyöh, missä tul äijäldi palau, se on i huohla~
~kiukuo huohtau lämmintä~
~suo viluo huohtau~
~järvel ku tuulda pilvennenäs veäldi, gä veneh huojahtelih~
~aldo venehtä huojahutteli~
~nenäloukod i huogamet~ (huogamet=sieraimet)
~mi liene mennyd huogamih, hirnuttaa~
~huogaiteskodvu~ (lepohetki)
~kodvazen huogaitti~
~koko päivä roattih, siitä illalla huokauvuttih~ (levättiin)
~tuled matasta, myö sanomma, huogau~
~huogavu kodvaine, älä aivim matkoa~
~kurrel selläs piäsköit huogavutah lämmäz muas tullez~ (lämpimästä maasta tulevat muuttolinnut)
~huogavuz om parembi syöndeä da juondoa assunnan jälel~ (assunta->lepo)
~kasvo mäille huolas mänty, viitahan vilu petäjä~
~lebävyksel ed voi peädy painaldoa, aivim pidäy huoleksie konzu midägi lapsien ker~ (lasten hankkiminen ei sovi kaikille, vrt. arjalaisten "päiväkodit")
~hänel on huolempiendy lapsiz~
~lapsiz on huolevu~
~pane huoli muata vasse~ (huoli maata vasten)
~miun huoliloih elä harmavu, tiijä ittsiedäs~ (ajattele itseäsi, suomalaiset liian kilttejä ja epäitsekkäitä, ei haluta sanoa mihinkään ei, miksi eurooppalainen pahuus (ahneus) saanut niin suurta jalansijaa)
~huoli muah~ (huolet maahan, huolet pois)
~eläes saat kaikkee huoldu pidää~
~elä tsikkon huoli tuommoizesta miehestä~
~ei häi mius huoli, ei häi minuo katsaha~
~elä huoli igävöijä da pahoa mieldä pideä~
~ei heän huoli kiellännästä~
~langoa pidäy huolie sukkih näh, talvi tuloo~ (lankaa sukkiin)
~huolikas om miän naini~ (huolehtivainen)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~ei tarrennuh sanuo~ (tareta=kehdata, uskaltaa)
~eikö siula huikie tule kun tuommoista pakajat~ (huikie=häpeä)
~a voi kun oli huikie olla ventsällä (vihillä) kun kaikki rahvas katsottih~ (vihkimisen (ruotsin vighia) vieraudesta, suomalaisia ei vihitä, suomalaiset "vihkivät" itsensä eli vaihtavat lahjoja ja syövät perheen kesken)
~rahvas dobajau jotta Anni on ollut huigie~
~ei hänen rozah huigie tartu~ (häpeä tartu poskiin, punastuminen)
~huigien varoau~ (kainostelee)
~huigei olin, en tarrennu plässiä~ (en kehdannut tanssia)
~huigienalazeks jouivuin, inehmizil en targie ni silmih kattsuo~
~olet huigietoi, pagizet tötötät~ (puhut häpeilemättä)
~tämä on azie huigietoi, puhaz azie~ (puhdas eli pyhä asia)
~kyly on huigietoi huonuz, siid i brihad i akad yhtez, ei neidized~ (sauna puhdas eli häpeätön huone, miehet ja naiset yhdessä, ei tytöt)
~jo mie huikkoalin, toivoin, kunne yöksyit, ku ei kuulunuh sinuodas~ (eksyä=yöksyä, päivällä ei eksytä)
~huikkavo kuului~ (huikata)
~ettego kuulluh huikkoandoa, vai mindäh etto tulluh~
~huikul tulov i viheldyksel menöy~ (huutaen tulee, viheltäen menee)
~huikkukaupam piimmö~ (huuto eli vaihtokaupan)
~em mie hänen huigoandoa varoa, toko sanokkah hoz midä~
~huigoni matka oli välie~ (pitkä matka)
~kembo siel joven tagan huikuttoa venehtä~
~kem maltau tiedohuzii~ (osaa taikoja)
~huilakehtoa kävelöy kyleä myö tyhjäm paginan ker~ (kylät eli kaupungit täynnä tyhjän puhujia)
~kun piäsemmä ensi taloh niin siinä huiluamma~
~kum morsien tuuvah vierahasta, niin kolmi päivöä on huiluo pijettävä~ (huivia)
~ei ne silmijäh näytetty, ne oli huilut peässä~ (talvijuhlissa talosta taloon kiertäjät)
~se kun siitä ajo nin sill oli hyvin huima yksi poro~ (uhtuan porokarjalaiset)
~huima juomah, min soaa eluo, kai juoo tytytteä~ (mikä saa herkän karjalaismiehen juomaan, läpeensä vieras eli kova yhteiskuntajärjestys)
~muga tundui tsihval, ga jo rubei peädä huimoalemah~ (tsihva=häkä)
~peädy huimailov vähäizin~
~ukondyry huimoau, isköy mielet~
~metsännenä huimoau, tuulennenä peän kivistäy~
~huimenendas sah palavui sih tyttöh, ei voi ni koiz olla, moin on hänel tusku~ (palavua=rakastua)
~viinu näit hejjät toravutti~ (viina aiheuttaa 99% riidoista ja väkivallasta, miksi aineen tyrkyttämistä ei lopeteta, koska orjayhteiskunta ei toimi ilman päihteitä)
~huimeni juomah~
~huimushai hänem moanitti, viina huimaks loadi~
~huimuzissah akan hylgäi~
~huipakuttah kävelöö~
~hyvän huippavuksem matkai tänäpäi~ (huippavus=kotimainen mittayksikkö)
~huipukka~ (ulpukka)
~koadui huizahtih lumeh~
~huizahtui koadui puu, vai rodzuu pidi~ (koadui puu, koadunut puu, koda puu)
~huiskahtih mänemäh juossun hytsyl~ (kotimainen lauserakenne=neljä teon-sanaa)
~huskahuttele kätkyttä~ (heiluta)
~heitä huiskehilleh olenda, vagavu nygöi~ (huiskentelevainen, vakava)
~aldoloin huskeh~
~huiskoa tsupuz da tsuppuh, tolkkuo ni mih e ole~ (mökkihöperö)
~huisketah pläsitäh~ (tanssitaan)
~puut husketah~
~häi kangastu kudoo, sukkulaine vai huiskaa~
~laps yksinäh huskuo~ (keikkuu kätkyessä)
~sotku husku lendoh~ (sotka=sukeltajalintujen yleisnimi, vrt. pinnalla uivat sorsat)
~huskuta lastu~ (keinuta)
~puud huizetah~
~tuulen huizu menöö, ni kell ei kuulu metsäz~
~tuuli puuloi hujahutteli~
~regi koadui hujahtih~
~venehel ajoi myödyvirdah hujahutti~
~kirgui hujahutti~ (sukunimi Hujanen)
~hujakko seä~ (kolea)
~hujan hajallah tavarad ollah lykitty~
~hukankorendo~ (sudenkorento)
~hukammarja~ (sianpuolukka / sudenmarja)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~toal tuloo pilvihattara, hoz vihmunoo~
~hos tiedäy, g ei häi sano ni midä~ (salaisuus)
~hospodan akad ollah hyö, herroin akad~ (itäiset ja läntiset herrat, kahden pahan välissä)
~hospodinale poovari keittäy murginoa~ (herroille kokki keittää ruokaa, vrt. "ulkona syöminen")
~egläi oli hyvä ragehem panendu~ (raekuuro)
~kuulez ukko jyräjäy~ (ukkosenhaltijan nimen jälkimmäinen osa, koko nimi Jumal-ukko)
~en lähe hot mi ois~
~hot mie lähen~
~kävellä hodakoija~ (horjua, vaappua, heilua)
~niellä hotasi~ (hotkaisi, haukkasi)
~olet hodakko~ (lörpöttelijä, sukunimi Hotakainen)
~hoi työ, älgeä mengeä jogirandah~ (lapset)
~ei tunnu lumessa tie, vain tuossa pitäis olla hotu~ (reitti, uoma)
~lapsi lähtöö hovulleh~ (alkaa kävellä)
~kala on hovussa~ (kutee)
~kalall on hodu, ikrua laskou~ (mätiä)
~jänöi hodveilou, vie ei talvi rodei~ (jänis liikkuu, vielä ei talvi tule)
~meän koira vai mettsäh männöö, siid haukkuo houhotteloo~
~lumi houhtuu, alenoo~
~houkkenou vagahini mies kun on ilgie akka~
~houkka poro~ (ajokiksi opetettu vauhko poro, ajoporojen käytön luonnottomuudesta, hevosia orjuuttavilta arjalaisilta apinoitu tapa)
~jos se on hyvä poro kun on ka, ei se niin kiirehestä mäne, ka houkap porot ne männäh poro houkkoastau~
~sidä tietosti houkkenendas~ (rakasti hullun lailla, tietostaa=rakastaa, mielitietty)
~houkuttah kui mäni sil brihal miehel, ga nygöi om paha mieli jällespäi~
~elä viinoa juomah miun lasta houkuttele~ (teeskennellään valistusta, pilataan nuorten mieli koulussa istuttamalla ja kerätään rahat näiden huumaamisesta="suomen" valtio)
~houriessa magoau~ (kuumeessa)
~viego hourii häi~
~hrena kazvo ogorodois~ (piparjuuri puutarhassa, viljeleminen=vierasta, kerääminen=omaa)
~hurahtih lindu lendoh~
~huh mi on vilu~
~huh mi on räkki~ (kuuma)
~tuuli huhahteloo~
~tuulemah huhahtih~
~huhahtih palamah~
~tuli huhajoa~
~puut huhistah~
~huhlakkana käveltih vierissän kesellä, tytöt ta pojat~ (naamioituneina joulun ja uudenvuoden välillä)
~pada kiehuu huhniu, muah menöy~
~tuulen huhu~
~mie kuulin sius huhuloi, olloogo totta vai ei~ (totta ja ei)
~rahvahan huhuu ei pie uskoa~
~huhu nostettih, its ei tietä midä~
~metsässä huhuolima~
~ku huhoja tuli sinne järven toakse niv venehtä lähettih viemäh sinne~ (luonnonmukaista liikennettä, vrt. orjatyöhön perustuvat "aikataulut")
~ehätystä huhutah~ (venekyytiä)
~mies huhuzi toizella puolen, pidäis ehätteä yli~
~huhuta huijatutti, viheltiä viuhatutti~
~midä mettsäh huhuomma, sidä metsästä vassatah~
~huhutah kodiu meidy~
~tuli huhuoo, pätsi hyvin lämbiöö täyvel väel~
~pohjazes tuuloo huhuttoa~
~tultih siitä siih huhuuksiih~ (huhuus=paikka missä huhuillaan venettä)
~meän kohalla missä myö elimä, siltä lahelta oli huhuus~
~hui ku on vilu seä~
~huih, moine on vilu vezi~
~menetiddä midä pajistah, huihai heäm paginoidu~ (huihai!)
~lähti jeädä myö astumah da sinne huikahtih~ (jääkuut=tammi, helmi ja maaliskuu)
~juossa huihkai~
~huihketah juostah~
~päivä huikai silmät, ei voi kattsuo päiväh~ (häikäisee)
~silmie huikuau~
~ennen ei huijusteldu~ (häpeilty, ihmislajin "kehityksestä")
~elä huijusteliete, mäne vierahil anna kättä~ (ujostele)
~huikahtih metsäz, muarjoa löydi~
~huikkoa syömäh~ (kutsu syömään)
~sinuu huikattih, kuulidgo~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~marjoi pahoin kereää, puoled moah kirvotteloo~ (kirvota kädestä)
~nyd mie hoksazin vasta kogo azien~
~kulguzet holahtih, kembo se tuli~
~konzu lähtenet, holahtai eäni meile~ (huudahda lähtiessäsi, kotoperäisiä tervehtimisen muotoja)
~metsä holahtih vastah~ (kaikui=huusi vastaan)
~hampahih holahutettih päre~ (yöllä ulos mentäessä)
~pagizou holaittau~ (puhuu kovaa)
~vesi holajau~
~vezi holizou matkoau~
~vihmui kui ga holiettih veit, astiet tävvet tuli vetty~ (sadeveden keräämistä)
~peästih soaren holmah~ (suojaan)
~ken siä metsäs holotannoh~ (hoilottaa)
~holstinasta loajittih muzikoilla paidoa dai kostoloja naizilla~ (palttinasta)
~pelvahizeh holstinah langad mujutetah enne kangahan laindoa~ (mujuttaa=värjätä, sukunimi Mujunen)
~monie sadoja vuozie kazvaa, siit mänöy hongaks~ (honka=vanha petäjä)
~mengäh hos hongah otsin~ (päin mäntyä)
~huabane honga, seizialleh kuivan~ (haapainen honka, honka=vanha ja kuivunut puu)
~hongu on hyvä pedäi, a mändy se on paha~ (hyvät ja pahat puut)
~hongani mettsä~ (sukunimi Honkanen)
~karangomettsy on kuuzikkomettsy, pedäine on hongaine libo mändymettsy~
~hongaine pedäi~ (petäjä jonka vuosirenkaat tiheässä)
~hongaza kangaz on tämä~
~sih oli honganrözy kuadunu~
~hongapuu, poaksusyine pedäi~
~hongava puu pideä ottoa putsiks~ (tynnyripuiksi)
~ei soa marjoi panna uudeh puttsih, hongavuttoa marjat~ (tulee hongan maku marjoihin)
~hongoi laitah järies hongaz, ongurdetah da vestetäh suoriekse~ (honkoi=paksusta hongasta veistetty ruuhi)
~hongoidu pietäh lambiloiz, vedelläh lammiz da lambih~ (ruuhia pidetään lammissa)
~hongoi vestetäh kuokkukirvehel~ (petäjäisten lisäksi kuusisia ja haapaisia ruuhia, yksi ja kaksipuisia, kaksipuiset kiinnitetään yhteen 10 kohdasta)
~mänit hobelol mutsoiks~ (mutso=vieraan vaimo (wife) sanan kotoperäisiä vastineita)
~lum on hobelozed, pakazlum on~
~hobelolumi~ (kuiva pakkaslumi)
~valgied on ku hobjad~ (hopeaa arvostettiin kirkkauden vuoksi, ylisen väri, metallinvalmistus vieraslähtöistä)
~hobjaz azutud on sergazed~ (hopeaiset korvarenkaat)
~ossiin hobiezen koltsazen~ (sormuksen)
~hobiezet pangazet~ (korvarenkaat)
~hobjani tsieppi~ (ketju)
~hobeiniekku kullitsov i hobjitsou~ (hopeaseppä)
~hobeiniekat kyläs käveltih~ (kylien ja kylissä asuvien seppien vieraasta alkuperästä, valmistivat valtaapitävien aseet ja työkalut)
~ei ole hoppu hyväksi, eikä kiireh kunnivoksi~
~on sillä hoppuo da huolda~ (hoppu->tuo huolta)
~siit taloiz ollah ainos hopussah, hoppuo pietäh~
~endizeh aigah konz hoppu (riita) tuli, hyö korvualdih, ei veitsen kel pystetty~ (puukolla pistämisen vieraasta alkuperästä, väkivaltaa ihannoivilta arjalaisilta omaksuttua "kulttuuria")
~ei pie hoppuottsie keskenäh~ (riidellä)
~susiedan ker hoppuvuttih~ (susi vieraan naapuri (neighbour) sanan omakantainen vastine, harva-asutuksessa sudet lähimpiä naapureita)
~tuulemah horahtih~
~tuuli puuloi horavuttoa~
~mäne vaim poiges moini horhottaja~
~se nakrua horhotti~
~horhotat hongie myö, pitkie pedäjie myö~ (nauraa puita myöten)
~suu on avoi kui hukal~ (nauraessa)
~ettägö voi olla hillembäh, tuommoini horhotus kuuluu~
~Okku vai kunne männöö, siid vai horohotus kuuluu~ (etunimi)
~hori on sovat syönnyh loukkoloi~ (koi syönyt vaatteet rei´ille)
~pitäy tuuva tuomen vittsoja, horid vuatetta leikatah~ (karkottamaan koit)
~jogiloill on horka norissa~ (horka=hilleri)
~horka eläu sarailoin alle~
~horkal on selgy mustu, vatsu valgei~
~hormuheiny~ (horsma)
~sil rajakol on hyvä hormikko~ (aholla horsmikko)
~miss on märgä paikka, ei hyvä, i miss om puhassettu, sielä kazvaa horsmua~ (horsmat kuivilla mailla)
~ensimäisellä työllä minne morsiel lähtöy hos vettä noutamah~
~kala hos tulou härskyllä sen soau syyvä~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~no kun tuas seisuo hoarottau siinä niin jottei piäse ni minne liikkumah~
~ägiedä pätsis hoardoa~ (pätsi hohkaa kuumaa, äki=kuuma)
~tulehmo hoardoa~ (tulehmo tulisijan kotoperäisiä nimityksiä, pätsi ja uuni lainoja)
~viluo hoardoa~ (kylmä=kald)
~a voi voi kulleh koira haukui, vähäziz ei purruh~
~algaa häi tulla, vezi vai hoaruu kahteh päi~ (vesi valuu kahtaalle vetehisen saapuessa)
~pieled i riuvud~ (pystypuut ja niiden pykäliin (pygäläd) asetetut vaakapuut, vaakapuista tukevin=tyviriugu)
~sirrit pandu pattsahih, pattsahiz on loukod~ (vaaka ja pystypuiden nimiä)
~mändyzet pielet luadima eglen~
~on tumana jotta iesko vain huasottau toine randa~ (tumana=sumu, vastaranta häämöttää)
~ei tolkkuo tule siun ker hoassannas~
~tulehmos hiilet hoastattoa~ (hehkuvat)
~hoastehelleh on hiiled~
~kegäleh hoastav vie~ (puhuva_tuli)
~tuli hoastau kegälehis~
~midä hoastau heän siula~ (ei midänä)
~myö huastoa lebletämmä~ (puheliaat karjalaiset)
~se akka ei tyhjeä hogoa~ (hokaatko)
~hogoat tyhjeä pagized~
~hyvähkö hoattu on täz, voib eleä viel~ (hoattu=talo-sanan lainanimiä, vrt. house)
~ei haukku huavua luaji, joz ei koira purra sua~
~hyvä i huavallehti on juomizessa~ (parantavaan juomaan)
~huavampihka kylmenemizeh luadiuduu ylen hyvin~ (palavasta haapapuusta valuvaa vettä pakkasen puremaan)
~hoavanvezi pädöy kylmändäh da palanuoh~
~on kui Jumal yhteh hoavannuh, tukad yhtes sidonuh jo roindasijal~ (syntymäsijalla, miksi ylisen jumala puuttuisi keskisen / maan jumalattaren asioihin, jumal-viittausten myöhäisestä alkuperästä)
~zakon hoavanou~ (zakko=laki, lakien taustalla=rahan kerääminen)
~huavaiheze sanomah, da unohti~
~hoavavui vihmoa g ei vihmunuh~
~koivuu huaveksiu kirvezvarrekse~ (kova_puu)
~huavelih häi vedeh painumah, ga toizet tavattih~ (pelastivat hukkuvan)
~kuz on äjjy hoaboa, se i hoavikko~
~hoavikko~ (vaalea näätä)
~jo mie sidä vähä huavistelin~ (aloittelin)
~siiloihine hoavo~ (nokkoskangas, oma kuitu)
~liinahiine huavo~ (pellavakangas, vieras kuitu)
~kandelehen hoavus~ (aihio, puolivalmis kannel)
~jygie on ellendeä~ (vaikea ymmärtää lyydiläisten puhetta)
~hoh, midä sanoid~
~hyvin tuuloo hohavuttoa~
~tuuli hohizoo metsäs~
~jogo loppuu hohottamizet~ (ei sinä igänä)
~hyvä olet hohotti, joga kohtan hohotad nagrad~ (nauravainen ihminen)
~hoss i hohottanet ka, vielä hohotustas toittsi i itet~ (itku pitkästä ilosta)
~hoi, tule kylyh~
~hoi, tulgoa syömäh~
~sil on koiral eäni hyvä, haukkuo hoihottoa~
~mänöy aika hoijakkoa~ (nopeasti, vrt. haipakkaa)
~joikuo hoijottau~ (vienankarjalaiset näkivät ja omaksuivat saamelaisten tapoja)
~minuu hoikahutti, pyritti muarjah~ (huusi minua marjaan)
~järie on tämä kirvezvarzi, pideä hoikendoa~ (järiä=paksu)
~hoikkenou taivaz~ (selkenee)
~viruhuu hoikkeni~ (virua=sairastaa)
~hoikilla voatteilla tulou vilu~ (ohuilla)
~kesseliks pidäy hoikemboa tuohta, a virzuks däriembeä~ (kesseli=vakkaa / koppaa tarkoittava lainasana)
~hoikku rungal~ (hoikka vartaloltaan, vrt. puun runko)
~kezeldä hoikkani ku vuapsahaini~ (ampiainen, vrt. wasp)
~paida pidäh ommella hoikkazella rihmalla~
~regi hoilahtih koadui bokalleh~ (kotoperäinen kulkuneuvo, alkujaan ihmisten vetämiä)
~veneh hoilahtih, kiveh koskih~
~kiurukuu tuloo~ (huhtikuu)
~lokka veem peäl kubluo~ (lokki kelluu vedessä)
~mänimmö metsän hoivah~ (suojaan, metsä=ystävä)
~anna hengel hoivu, huogavun kodvaizen~ (maatessa henki lepää)
~ei ole ni hengen hoivoa, kylm on~
~hoivakasti tuuloo~ (kevyesti)
~lakki peäh ol laitettuna, ajatusta annettuna~
~tämä azie huolda peäh hoivai, ajatust andoi~ (huoli=ajatus, huolettomuus=ajatuksettomuus)
~jogo rodih hoivennus, vai vie tsahloo~ (joko kipu helpotti)
~vassalla hoivin kylyssä~
~mettsäh kui lähet, ga siel huogavut~ (parannut)
~puu kui koadui, ga kuului hojahus~
~pletil kui hojahutin, ga andoi aiga räskyn~ (piiska=väline jolla suomalaisia motivoitiin pakkotyöhön ennen rahalahjuksia)
~vilun hojakkani~
~mettsy hojiendui kai kirrattuu~ (metsä kaikui kun sinne kirkui)
~mettsy hojizou, eäni menöö sie~
~kodih hojotetah kirrutah~ (huudetaan kotiin saavuttaessa)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~pagizoo hyväl kielel, ei pahoita ni kedä~ (hyvä kieli)
~älä hänel hivota, ei häi hyvin hivo~ (hyvin tehty=itse tehty, teettämällä toisilla tuet arjalaisten orjayhteiskuntaa)
~hivukselleikkoajaini~ (sarvijäärä)
~hivuksethäi on tukat katso suomekse~
~hivuznuorazet~ (naidun naisen kolmesta villalangasta punottu palmikkonauha)
~särvät hlobaitzed, ed jätä ni midä toizil~ (loppasuu)
~hmeli kazvau seibähiz ymbäri punoh~ (humala)
~piivo azutah hmeliz~ (piivo eli pilsneri asuu humalassa)
~peräloima~ (suku)
~hniigoa lugie annetah lapsil skolaz~ (vieras kirjallinen perinne vs. oma suullinen perinne)
~papil annat hniskan, sit pominoittsoo peättenittsan illal da suovatan huondeksel~ (kymmenestä sanasta viisi lainaa, ristinpalvojien alkuperästä)
~ho mi on räkki~ (kuuma)
~huohittamah panoo~ (hengästyttämään)
~hoahka~ (kalalokki)
~hoahlu rippuu voarnas, kattil rippuu hoahlaz~ (haahla=tulisijan yläpuolella oleva pykälöity kannatin)
~ogaloa on hoahlas~ (6-7 pykälää joista kattila roikkuu)
~kattil riputetah huahloih tulem piäle~ (kattila=kettle, kotoperäinen keittäminen ja paistaminen tapahtuu puuastioihin laitetuilla kuumennetuilla kivillä, loimuttamalla ja laakamaisten paistinkivien päällä)
~hoahmistav päivän valgei~ (häämöttää)
~migäli on varoa, sigäli pidäv eleä~ (velaksi elämisen vieraudesta, yksi arjalaisten suosimista orjuuttamisen keinoista, laina=loan, pankki=bank)
~hiili hoahtau~ (hohkaa)
~kaht yhteh en suanut~ (mitään aikaiseksi)
~heitä hoakanda ku et tiijä midänä~
~poslovits on hänel igäine~ (poslovitsien eli sananparsien vieraudesta, vrt. kotimaiset laulunparret)
~elä tyhjeä hoaka~
~midä sinä huakat tyhjiä~
~ei ou terveperäni ku om moin hualakka~ (kalpea)
~vesi lämmitetäh hualiekse~ (haaleaksi)
~se miun kotah vei ta valo sielä kovassa milma veillä~ (pihakota=parantamisen paikka)
~hoalistun on ilma, eklen oli viluni~
~huamistelou kum puusta puonnud da vähän säikähtät~ (hölmistynyt)
~huamistuksis tuli, muga oli pöllästynnyh~
~hoamistau pimenöy~ (hämärtää)
~ildoa jo hoamistuu~
~tuompa kokko kopristau, havulintu hoamuou~ (kotkien saalistustavoista)
~huavasta hyvä kerppu tulou~
~huavasta luajitah venehtä i kartoi~
~mie sorriin hoavan~ (elävä_olento)
~kazvaa hoaboi korpiloil, kazvaa sellil~
~kuivoa hoaboa otetah, sid ei nogie rodei~
~huabu tuorehes kohtaz ei kestä ni midä~ (pehmeä puu)
~huabani harava on kaikistah kebein~ (kevyt puu)
~hoabahini kätkyt~
~hoabani veneh~ (haapio)
~huavasta mie halguo vejän~
~ollahgo nua huabazet hallot~
~hoabaine laud on kebjei~
~huabazel hallol valgei savvu tulou~
~ei ole hajuo ni hoabaista~ (ei mitään käsitystä)
~mängäh hos hoabazeh kuuzeh~ (miten tahansa)
~hoabaine mieli~ (hajamielinen, haapaa yhdistetään ymmärrykseen)
~hoabalo~ (haapana)
~hoabalosorzu~ (eri sorsalajit erotetaan etupäätteellä)
~huabamus~ (huabaniädä, haapanäätä)
~istu hoapana havolla, vesilintu vempelellä~
~ammutah i huabanoja meilä~ (duhma)
~kuz on huabupuud, sie on äjjeä kargiembad marjad~ (puiden ja kasvien yhteydestä)
~huabazikko~ (haavikko)
~hoabuveil ku pezed, ga kuivurubi lähtöö~ (haavankuoresta keitetyllä uutteella)
~on aiga hoabrakka, on kui hoavan lastu~ (kalpea, vaalea puu)
~hoabristuu mettsy sygyzyl, se kulevuu~
~sie olet hoarakkasilmä~ (karsastus)
~teil on huarie väli~ (pitkä matka)
~pilvet hoaruoldih, kavottih~
~pilvet hoaroillah, päivy kohenou~
~jo tora hoaroi, lähteih ken kunne~ (riita poikki)
~hoi unoine udrupeä, kui minä sinuu lyylitännen~ (unen kutsumista)
~haikoine suudu hoaroitteloo, unoine silmii ummisteloo~
~vuattiet huarotettih puijen oksilla kuivamah~

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~kuului hirven hirnunda~
~se om minun hirnunduloadu~ (aivastamistapa)
~hirnuin tähen~ (aivastin kerran)
~monta tähtiekö sie hirnuit~ (montako kertaa aivastit)
~hirnuo trihkuttoa~
~syvvez ei pie hirnuo~
~vai ku duumaitsin da i hirnuin, myvvitti näid~ (kun ajattelee jotain aivastaessaan käy tämä toteen)
~tuuli nenäh menöy, ga heittäy hirnutandan~ (aivastuksen synty)
~milma hirnuttelou~
~kibie olen, hirnuttau da hoahituttau~
~tseäry on, se katso hirnuttoa~ (nuha)
~tsihkututtau, hirnututtau, ylen on tsiärä kova~
~hirnututtau, tseär on, peän kivistäy~
~kyllä se toisen silmästä näköy ruhkanki, vain omasta ei niä hirttäkänä~ (toisten asioihin puuttumisen vieraudesta)
~hirskahtih nagruo~
~hirskahtus tuli vihmoa~
~hirskuttav astuu kebjemästi~
~hirvahat hirvaissetah voatimiem peällä~ (porojen elämää)
~riijelläh da mattie pannah (kiroillaan), hirvakka kuunnella~ (vrt. riidanhaluiset vittu-ihmiset, "suomalaiset")
~hirvakk on nengozel tuulel lähtie järvel, emmo lähe~ (vrt. luonnosta vieraantuneiden "hukkumistilastot")
~hirvakk on vast yöh lähtie matkah~ (päivä_eläin)
~hirvahalla ollah kaunehet sarvet~ (urosporolla)
~hirvaspedra, ei järem pedra, ei hirvi~ (hirven ja peuran risteytys)
~hirvatsulla kizatah~ (hirven varvasluulla)
~hirvenhiihtäjäl on kalmu selläz~ (talvimetsästäjä hikoilee ja vilustuu)
~lähemmö hirvenhiihtoh~
~hirvenkello~ (uroshirven kaulatupsu)
~hirvenkoibiloiz rodih karvakengät, pideä olla nellä koibie kengän kohti~ (hirven koipinahasta-> koipiin laitetut kengät, perinteisen vaatetuksen taianomaisesta luonteesta)
~hirvensarvilois laittih sugua~ (suka=kampa)
~pität karvat ollah hirventallassa~
~vehkoa hirvet syödih~
~hirven dället näin tänäpäi metsäs~
~kaksi vazaa hirvel~
~hirvi ku potkoau puudu, kai siliet pakkuu~ (säleet lentää hirven potkaistessa puuta, hirvi_tietäjä)
~siel oli niin hirviestä sientä jotta~
~hirvipedra~ (vaalea kaksikesäinen hirvi)
~ei soa lasta hirvitellä~ (pelotella, vrt. arjalaisten "kauhuleffat" ja "kummitustarinat")
~hirvitteli minnuu~
~hänen hirviteksie vie nygöi polvet tudizoo~
~kalmistoh en targie lähtie, miul kuoleida hirvitteä~ (vieraat kuolleet pelottavat, vrt. rakkaina pidetyt sukukalmistot)
~hirvityksen hyväm pidi pojjalleh viinanjuondan jälgie~ (vrt. lastensa alkoholisoitumista sivusta seuraavat "vanhemmat")
~ei kuulunnuh ni hizahtandoa~ (hiiskaustakaan)
~besodah Masa hizahtih~ (Masa=kotimainen luonnenimi, Matti=vierasperäinen lainanimi)
~hiiri hizahtih~
~tuli hizahtih~
~hizahutti lähti prostimattah~ (hyvästelemättä, viittaa vieraaseen hyvästelytapaan)
~jeä on hizakka, ei ole jeäl mändäveä~
~Nasta on hizelö tyttöine~ (hiljainen)
~hizendi sovan, kulutti räbelöks~ (vaatteen)
~jo lapsud liikkuu vatsalleh hizerehteä~ (konttaa)
~hyvii vuozii vaste ylen äijäl matkoau jovez jeä, a pahoi vuozii vaste hillaizeh vidzvettäy~ (jäistä ennustamista)
~hiiri hiskahutti juoksi tipetti~
~hillaizeh kävelläh hispetetäh varbahuisilleh~
~hissetteä astuu vasmakoiz~ (vasmakat=varrettomat kengät)
~keveäl vai hissettäv jeä, kui niegloim peäz astud~ (jalkojen alla helisevä kevätjää)
~oled aiga hizu~ (hissukka)
~pideä toizeks lähtie hänelleh~ (kaveriksi)
~hitsistäh da tsiksahtah lopeh~ (aurinko laskiessaan)
~mettso hitsuttau~ (soitimella)
~tanssii hitsuttaa~ (vieras sana, oma sana)
~reboi hidvelöittäy nenä muaz~
~lundu hidvetteä panoo~
~tuutsoa hidvettäy~ (harvakseen putoilevia lumenhiutaleita)
~nälgä on, hiukaizoo~
~hiukajaini on seänalassa~ (nälkä sydänalassa)
~hiukalla hivutetah latteita~ (hienolla hiekalla puhdistetaan lattioita)
~hiukkahine moa~
~hiukkumoa ei kovene~ (hiekkamaa)
~ni hiukkust ei annett aigoa~ (hoputtamisen vieraudesta)
~hiihtöä hivahtoa~ (hiihtää-sanan alkuperästä)
~hiihtäy hivahuttau~
~mie terväh hivallutan tämän lepän~
~terväh mie tämän liyhtehen hivallutan, elä jätä~ (terve-sanan merkityksestä)
~tämä kengän hivelendäh pädöö, kengäm pehmitteä~ (tuohiterva)
~hivellykseh pannaa hivellysheinie, dai se siidä parenoo~ (nyrjähdykseen)
~tämä on heinä hivellykseh hyvä~
~hiveldysheineä keitetäh da kriepitäh jalgah, sit hilveldys kohenou~ (kääritään vanamoista tehty haude kipeään paikkaan)
~hagolois peälitsi net hiveldysheinän nuogarehuod matkatah~ (nuogarehuod=rönsyt)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~häi on hillane muzikku~
~hospodi hoi, älä kuule ni näi, älä kuule ni näi~ (venäläisiltä opitut väärän valan sanat, "monikulturismia")
~hillasteleheze, nivel ei anna enämbi roadoa~ (tehdä-työtä-kehonsa-mukaan, vrt. arjalaisten "leikkaukset", "sairaslomat")
~hillastui tulemah, myöhättäväh tuli~ (myöhästyi)
~hillakkazeh matkoau, ei hyppeä~ (susi)
~vezi juoksoo hillakkazeh~
~veza kazvau hilläkkazin~ (etunimi Vesa)
~kun tuli piäzöy kuleikkoh, sehän vain hillakkazin palua kidvettäy~ (entäpä jos tuulee)
~sid minä katsoin kodvan, sit hillakkazim myöstyin~ (karhuun törmätessä)
~minä astun tsopotan hillakkazin~
~ei kirru, hillakkazin sanou~ (noita noituessaan)
~hillattoan om männyn~ (jälki-tietäjä)
~hillenemizeh päi on tuuli~
~vuotammo tuulen hillenendeä, siid lähemmö verkkoloi laskemah~ (elää-luonnon-mukaan)
~hillenendälleh on vihmu~
~en vie usso tuulen hillennystä, tuulen siivet taivahal~ (elävä_tuuli)
~g en olis hillendännyh astumista, sinä ed olis minuu tavannuh~ (älä kävele rakkautesi ohi)
~hilleni tuuli~
~poudat pitkäzet tuli~
~hiljoilleh hyräjää~ (ukkonen)
~orav istuu hilkistäy~
~tähti taivahas hilkottoa~
~hilluo da muruu lapsil annetah~ (maitoon tai liemeen sekoitettuja muruja)
~hillo se enzimäksi i kypsenöy~ (hilla)
~myö poimima hilluo dai sama vazuo nellä~ (oho)
~hilluo syyväh maijon kera, luaitah piiraida, keitetäh varendua, kiisselie dai muuda~
~läkkä hilloih~ (hillaan)
~hilloida keräimmö~
~muuruan ku hyvin suorioh lienöö hillo~ (hilla=kypsä muurain)
~hillojikko~ (hillapaikka)
~hillokokkoni~ (pyöreä piiras jonka sydämeksi hilloja)
~hillokurniekka~ (hillakukko)
~vuota mänöö muuroi hilloiks, siid vasta löyhkä~ (sitten vasta puhu, ajanmääre)
~jo ollah hillovundah päi~ (hilloihin päin, ajanmääre)
~panemmo muuroit päiväpaistoh, anna hillovuo~ (kypsymään auringonvaloon)
~hilmana~ (porolappalainen)
~hilberöne~ (kuusinen ongen koho)
~mies pieni hilppalakki, koskeh kumartelou~ (kapustalintu)
~jeä on hiluloil, tuuli lekuttoa~
~hilvettä kantau~ (ohutta pintajäätä)
~koivun hilvehtä~ (tuohen nöyhtää)
~järvet ruvetah hilvettelömäh sykysyllä~
~himalazem mezi~ (mehiläisen)
~endzi himoloih otamma~ (leppäsieniä)
~tazoannan himo~ (kosto=päästä tasoihin)
~himoloikse puutui nygöi marjoa syvvä~
~akka on nyt himosillah~ (kun tekee mieli herkkuja raskaana ollessa)
~miula himottau, kun ois verestä kaloa niin söisin~
~himokaz on torah~ (riidanhaluinen)
~tämäbä oli himoruogua~ (lempiruokaa)
~hingaileh nuottoa talveks loadimah~ (talvi-työ)
~naiset kiukoan lämmitti ta pyyhittih, hiilet vejettih hinkalom peräh~
~moasta hinkautun~ (maasta tarttunut tauti)
~elä hinkotteliete, mäne kukaistelomah~ (leikkimään)
~hinnoitui tavar linnaz~ (kallistui, kaupunki=paikka missä huijataan maalaisia eli suomalaisia)
~hinnan ylendi~
~hinda huovisto~
~äijägö hindaa~ (paljonko maksaa)
~ospittsa bulkuttau hibiän~ (isorokko, kulkutaudit=ahneuden ilmentymiä, "matkustaminen", "kauppa")
~jo on hibjy suurimazilleh~ (kananlihalla, yhdyssanojen vieraudesta)
~lapsel om maidohine hibju, valgei~
~hibju kubajau, kylyh pidäy lähtie~ (ihoa kutittaa)
~hibjan kaikem päivitti, paijattah käveli~
~hibiehiiri kävelöyhän ymbär hibiedä~ (elohiiri)
~hibjuhiiri vabauttaa silmäl luondu~
~hibjuhiiri ku kizuau, ga sid vie eläd~ (elinvoima)
~sanottih jotta ei pitäis sanuo millä kohti hipietäi väräjäy~
~lapsen hibjud on reduhiine~ (likainen)
~hippazilleh hiivuimmo~ (varpasillaan)
~se on huuli hibralleh, itkemäh rubiou~ (lerpallaan)
~juoksoo hipsahutteloo~ (teon-sana+kuvaileva teon-sana)
~ga terväh mänen~ (sukkelasti, terve-sanan alkuperästä, mene joutuisasti?)
~prisakan hipsahuttoa~ (ripaskan, luonnonkansojen elämä perustuu vanhan vaalimiseen miksi kaikki uusi (tarpeeton) tuntuu tulevan vierailta, vrt. "trending")
~läkkä nygöi, opimmo hipsie~ (tanssimaan)
~kebiezeh ken ku kävelöö, se on hipsindä~
~astutah hipsetäh kebjäl jallal~
~hiiri hipsuttoa kävelöy~
~tulitsul reboil mustu da tuli hirgau pimiez~ (punamusta kettu=tulirepo)
~omal kielel hirmum pidäy~ (sanoin kurin)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)

~tsupus hiirottau, ei ruohti lähtie pihale~ (hiirottaa=piilottelee, teon-sanat eläinten käyttäytymisestä)
~hiiruizilleh ollah, varatah~ (varuillaan, varpasillaan)
~sih hiiryön tappoi~ (paheksuen)
~olgah jo hiies~ (voimasana)
~olhah hos hiddez, mibo sit hänen täh~ (häh)
~elä hiiskaha ni kelläi~
~tuli hiiskahtis sammui~
~tuli hiiskahtih hiilez~ (hiilloksessa)
~ei kuulu ni hiiren hiiskahusta~
~hiirien hiiskeh~
~tulen hiiskeh nägyy~
~tuli hiiskau tulehmoz, pilkettäy~ (tulehmo=hiillos, nuotio)
~pidäis hiileh hiiskuttua~ (puhaltaa hiillokseen tulta)
~viel olen yhteh hiileh hiiskuttanut~ (puhaltanut yhteen hiileen=elänyt yhdessä, elänyt sovussa)
~tuldu hiiskuttau puhuu~ (puhua=puhaltaa)
~tuli on hengiz vie hiiliz~ (elävä_tuli)
~mie hiistuan kävelen~ (laahustan)
~ahmo hiivelehtää poruu soahustoissah~
~hiivelehteä kävelöv~ (hiipii)
~jo hiivelöö meän lapsi~ (ryömii)
~hiivelöitetäh ahvenet pohjoa myö~
~ei auttanuh hiivindy, linnut kuultih da pagoh pölähtyttih~ (aidon hiipimis ja jäljitystaitoihin perustuvan metsästysperinteen jäänteitä, vrt. saksalainen koirien avulla jachtaaminen)
~lapsi hiivoo kävelöy, vaste jalgoa ottau~
~hijas kun edona~ (etana)
~mieli hikahtih luadimah piroadu~ (karjalan_piiraat)
~higenvyndän heitti, vilustuin~
~kylyssä hiki nousou~
~äijäldi hiess olen mie~
~hiessäh olet, ei pidäiz viluh männä~
~tsoajuo joimmo, kai higeh ajoi~ (kuuma juoma)
~higiheiny reätsistyy moadu myö, suoniitul~ (hikiheinä=matara)
~higiheinäl on valgei bobaine peäz, pehmei on, leikatez menöö käzi ku tervah, lehtyöd om pehmiet siippaized~ (kasvi_tietäjä)
~higikivi, se on ainoz märgä kivi~
~higikivi om puuttunuh pättsih, tsihvakka kyly rodih~ (kosteita rantakiviä ei haluta kiukaisiin)
~higikivi andoa tsihvan kylyh~ (häkäisen, jos ei räjähdä)
~hikikoivusta ei vastoa otettu~ (hieskoivusta)
~hikikoivul lehti om pihkani, litmakka ta ilkie kylpiessä, eikä taho ne lehep pisyö vassassa kiini~
~hikikoivuss ol lehet pyöriemmät, eikä ole se i koivun oksiem pinta niin kilttäjä, harmoampi on~
~higileppä suol kazvoa, laihembi~
~higisty muzikkua älä laske rinnal~ (hikistä miestä, joku roti)
~voiba higinenä, ku reijän luajin~ (verkkoon, hikinenä ja pihkapää=kotoperäisiä voimasanoja)
~higiperäne mua, higipohju~ (kostea maa)
~higitsuhmakkuo hibjah nouzou räkel aigoa~ (hien aiheuttamia näppylöitä helteellä)
~mieli hikkeröittäz lähtie kodihpäi~
~higletähhäi huonehizgi~ (lemmitään)
~higluttoa hillakkazeh, ei ole ni kunne kiirehtä~ (kiireetön elämä=luonnonmukainen elämä)
~päivä kun roattih ta hikouvuttih, siitä kylvettih~
~ongo siul gosta vai vieraz~ (vierauden asteita)
~bajju bajju piendy lastu, tule uni uksen toakse, hiksahtelte hiihnaizile, koksahtelte koukkuizile~ (tuutulaulua)
~itkie hikserehtöä~ (nyyhkyttää)
~lapsi rubieu itkömäh, jo hiksettäy~
~laps kävelöy tsubizis~ (lapikkaissa)
~pagizou hiksettäy pehmiel kielel~
~vanhu hiksoindeleh käpsytteä~
~hyppii lapsi hyglytteä, plässii lapsi pläkytteä, hillaizeh hiksuttoa, vähäizel väksytteä, eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi karskahuta~ (lauletaan lasta hypitettäessä)
~syyzjeä hilahtelehez jeädyjez~
~akkoadah hiksuttoa~ (vrt. kiksauttaa)
~diä hilahteleh~ (jää)
~kostu korpi koirihini, hilaha metsän emäntä~
~aiga hilahuksem pidi~ (jäätä pitkin heitetty jääpala)
~hilakk eän on neidizel~ (heleä)
~kukkuu kägine kulavuttau kuivan kuuzen ladvaz~
~järvessä on jeän hilettä~
~tiuguzet hilhelyö~
~nygöi kuuluu jeän hilineh, jeäd järvez lähtöö~
~syys tuli, jeä hilizöö veen ottaes~
~diä pagenou hilizöy~
~tsakat syyväh~ (itikat)
~hill on rebo astumah~
~hillah roammo tänäpäi, huomei enembän~
~hillah hyvä tulou, verkkazellah parembi~ (kotoperäinen työ=tarkoin harkittua ja suunniteltua rituaalista työtä)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)